Joulukukkia ja vauvalahja

Ihana Honkasen puutarha Kangasalla järjestää joka syksy lastentapahtuman, jossa lapset pääsevät istuttamaan itse joulutähden. Taimi jätetään puutarhalle kasvamaan ja joulukuussa sen saa hakea kotiin. Tapahtumassa on ollut myös poniratsastusta, kasvomaalausta ja herkkuja. Kaikki tämä on ollut ilmaista. Eikä siinä vielä kaikki, myös kukan on saanut hakea kotiin maksutta. Ihana tapahtuma! Ihana puutarha!

Tämäkin jouluna haimme molempien tyttöjen istuttamaan joulutähdet kotiin. Ihanat, pikkuiset mutta hyvin voivat joulutähdet. (Kukat saivat lapsilta somisteeksi väreihin sopivat Tanskan liput, jotka toin juuri tuliaisiksi matkaltani. Siitä ehkä myöhemmin lisää.)

Hyvin on lasten joulutähtitapahtuma tosiaan suunniteltu, koska aivan ilmaiseksihan joulutähdet eivät meille kotiin kuitenkaan päätyneet. Yhtälö, jossa minä poistun puutarhalta tyhjin käsin, on lähes mahdoton. Meninpä avamaan suuni puutarhurin kuullen ja hetken päästä huomasin seisovani kassalla kerrotun amarylliksen, hyasintin ja kahden orkidean kanssa. Miten siinä taas niin kävi?! Mutta juuri tuo amaryllis tekee minut joka päivä erityisen iloiseksi. Sijoitin sen niin, että näen sen aina ruokapöydässä istuessani ja keittiössä touhutessani. Aivan valtavan kaunis kukka! En muista ennen nähneeni samanlaista.

Sujautanpa tähän postaukseen vielä pienen me&i-mainoksen ja vähän askartelua. Aivan lähipiirini syntyi pari viikkoa sitten pienen pieni poika, joka sai syntymälahjakseen me&i:n söpön pöllöbodyn. Tämä body sujahti jemmaan jo kesällä, kun kuulin tästä iloisesta tulevasta perheenlisäyksestä. Kortin idean sain jo kauan sitten eräältä ystävältäni. Jalanjäljet on tehty laittamalla oma käsi nyrkkiin ja kastamalla pikkurillin puoleinen sivu maaliin ja painamalla se pahviin. Varpaat töpötetään omalla pikkusormella tai muulla sormella. Näin syntyy erehdyttävästi oikeaa vauvan jalkaa muistuttava kuvio.

Karjalanpiirakoita

Sain tänä jouluna lahjaksi toivomani yleiskoneen. Tosin paljon hienomman, kuin sen, mitä alunperin toivoin. Heti Tapanin päivänä piti alkaa leipomaan ihan vain testimielessä. Ensimmäisenä kokeilin tehdä patonkitaikinan. Lopputuloksena oli aika perus vehnäleipä, joka ei ohjeen jakamista kaipaa. Taikina oli kuitenkin helppo tehdä ja ihanaa, ettei tarvinnut itse vaivata taikinaa. Inhoan sitä puuhaa.

Sitten keksin, että nyt on aika kokeilla vuosien tauon jälkeen karjalanpiirakoita! Noin 15 vuotta sitten leivoin monta tuntia karjalanpiirakoita kotona ja ne syötiin puolessa tunnissa. Siitä jäi mieleen lähinnä se, että piirakat olivat hyviä ja hitsin työläitä syöntiaikaan nähden. Nyt kuitenkin aika oli kypsä ja päätin kokeilla uudestaan. Taikinan vaivasin tietysti hienossa yleiskoneessani. Tuli muuten hyvä taikina! Ohje oli ihan perinteisesti ruisjauhopussin kyljestä: 5,5 dl hienoa ruisjauhoa, 2 dl kylmää vettä, 1 tl suolaa, aineet sekaisin ja vaivataan hyvin taikinaksi.

Ensimmäinen piirakka oli aivan ala-arvoinen mutta niin se alkoi pikkuhiljaa sujua ja suurin osa piirakoita oli jo oikein hyvän näköisiä. Päätin tehdä piirakoita cocktailpiirakan kokoisia, kun keittiöstä löytyi siihen sopiva muotti, jolla sain pyöreitä pohjia taikinasta. Ja niinhän siinä kävi, että piirakat veivät mennessään ja jo seuraavana päivänä keitin uuden satsin riisipuuroa ja leivoin toiset 50 coctailpiirakkaa. 

Nuukana ihmisenä, kun puuroa jäi hieman jäljelle, päätin kokeilla vielä porkkanapiirakoita. Porkkanatäytteestä jouduin kyllä jatkamaan puolessa välissä keitetyllä riisillä, että täyte riitti kaikkiin piirakoihin. Siksi porkkanapiirakoita tuli vähän eri näköisiä. Pakko on vielä mainita, että porkkanapiirakkapohjia sain saman kokoisesta taikinamäärästä 59 kpl, kun kahdesta edellisestä satsista olin saanut 49 ja 47 kpl. Näiden viimeisten täytyi siis olla todella ohuita. Harjoitus tekee metsurin, sanoi vanha opettajani aikanaan!

Muutaman gluteenittomankin piirakan leivoin pakastimeen odottamaan kuopukseni syntymäpäiväjuhlia, joille tiedän saapuvan gluteenitonta ruokavaliota noudattavan vieraan. Gluteenittomien piirakoiden ulkonäössä ei ole kehumista, koska taikina oli todella jauhoista eikä se meinannut pysyä yhtään kasassa. Muutaman sain kuitenkin kokoon. Toivottavasti maku on edes jotenkuten ok. Gluteenittomiin piirakoihin vaihdoin vain ruisjauhot tummiin gluteenittomiin jauhoihin ja sulatin tilkan voita mukaan taikinaan.

Tässä vielä ne patongitkin.

Joulun 2014 syötävät lahjat

Tänä jouluna sukulaiset ja ystävät osasivat jo ehkä odottaa jotain syötävää lahjaa meidän perheeltä. Syötävät lahjat ovat mieluisia antaa, koska voi olla varma, ettei ne jää pölyttymään kaappiin tai täytä muutenkin rajallista säilytystilaa. Kuitenkin niissä on mukana paljon ajatusta ja paljon myös työtä.

- Jouluaamun leipä
- Joululimppu
- Saaristolaisleipä
- Suklaa cookiet
- Maustekakku
- Suklaakakku
- juhlava joulusinappi
- vanilja- ja piparminttuvaahtokarkkeja
- salmiakki-sitruuna- ja Baileysfudgeja
- Rocky roadeja
- gluteeniton maustekakku
- gluteeniton joululeipä

Listasta näetkin jo suoraan linkit ohjeisiin tai aiempiin postauksiini aiheesta. Tässä vielä muutama resepti:

Gluteenittoman leivän ohjeen pohjan otin täältä mutta muokkasin sitä jouluisemmaksi. Jätin siis paprikajauheen pois ja tilalle laitoin fenkolia, anista ja pomeranssinkuorta kuorta ja lisäksi aprikoosin paloja sekä rusinoita. Vähän kuin Jpuluaamun leivässä. Leivoin kaksi leipää, jotta voisin testata maun itsekin ja olin tyytyväinen leivän makuun. Yllättävän hyvää gluteenittomaksi leiväksi.

Juhlavaa joulusinappia olen tehnyt jo ainakin yhtenä tai kahtena jouluna ja se on ollut kovin pidetty ja kiitelty, joten tein sitä tietysti tänäkin jouluna. Ohje on Marttojen joulukirjasta, jossa on paljon hyviä ja helppoja ohjeita. Kannattaa hankkia se omaan reseptihyllyyn.

Marttojen joulukirjasta löytyy myös maustekakun ohje sekä gluteenittoman maustekakun ohje, jonka näette kuvassa alla. Ohjeesta poiketen käytin kakkuun gluteenittomia jauhoja, koska perunajauhoni olivat lopussa. Lisäksi tein kakkuun kuorrutuksen, johon käytin 8 dl tomusokeria, 4 rkl vaaleaa glögiä ja 1 dl sulaa voita. Kuorruteaineet sekoitetaan yhteen ja levitetään kakun päälle. Kuorrute oli hieman liian kovaa, joten nesteen määrää voi hieman lisätäkin.

Fudgeista olen kirjoittanut paljon mm. täällä ja täällä. Tällä kertaa tein ne taas hieman toisin.

Fudgen perusohje:
2 dl kermaa
2 dl sokeria
50 g voita
2 rkl siirappia

Nämä mitataan kattilaan ja keitetään niin kauan, kunnes vesilasiin pudotetun fudgemassapisaran saa pyöritettyä sormin palloksi. Massan annetaan jäähtyä vähän aikaa ja sitten siihen lisätään makutekijät.

Baileysfudget:
Perusohje + mittaa kattilaan n. 2 dl Baileystä. Keitä se kasaan niin, että lopulta nestettä on enää 0,5-1 dl. Sulata n. 50 g valkosuklaata varovasti vesihauteessa tai mikrossa. Kun perusfudgemassa on jäähtynyt hieman, lisää siihen Baileystä ja valkosuklaa ja vatkaa koko massaa sähkövatkaimella pari minuuttia. Kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan kovettumaan. Nosta vuoka kylmään. Kun massa on kovettunut, leikkaa siitä sopivan kokoisia paloja. Säilytä fudget jääkaapissa.

Salmiakki-sitruunafudget:
Perusohje + lisää jäähtyneeseen massaan 2 rkl salmiakkijauhetta ja 1-2 tl sitruuna-aromia. Vatkaa sähkövatkaimella pari minuuttia ja toimi kuten ylempänä.

Rocky roadien ohjeen löysin Leivotaan-lehden numerosta 7/2014. Ohje on nimellä Rocky road- fudget mutta mielestäni ohje muistuttaa ihan vaan Rocky roadia.

Paperinarupalloja

Sain uuden paperinarupalloinspiraation (heh, yhdyssana on yhdyssana) ja pyörittelin tällä kertaa isoja palloja. Ilmapallot löysin tyttöjen ikkunoilta. Kyllä, ne olivat edelleen siellä, vaikka vapusta on hetki aikaa. Voisi sanoa aika kestäviksi palloiksi. Ne kestivät myös muokkauksen pyöreiksi ja narun pyörittämisen ajan.

Saatatte ehkä muistaa pari viikkoa sitten tekemäni palloköynnöksen, joka nykyisin on lumilyhtyä muistuttavana kekona hopean värisen tarjottimen päällä. Hauska silläkin tavalla. Nämä uudet pallot ovat kuiten halkaisijaltaan 20-25 cm kokoisia. Käytin niissä samaa ohutta paperinarua kuin pikkuisissa palloissa mutta lisäksi käytin Ikeasta heräteostoksena ostamaani leveää paperinarua. Sitä oli mustana ja valkoisena ja ostin molempia. Ylemmän kuvan palloihin käytin leveää mustaa ja ohutta valkoista paperinarua. Pujotin sähkökäyttöiset led-lamput pallojen sisään ja kiinnitin niitä palloihin ja palloja toisiinsa mustalla ompelulangalla. Tämä siksi, että jos en jaksa säilöä kaapeissa palloja ensi jouluun, voin heittää ne pois ja säästää lamput niin pääsen taas vuoden päästä askartelemaan.

Ylemmän kuvan "patterivalot" löytyivät Clas Ohlsonilta ja alemman kuvan kirkkaat valot Ikeasta. Hintaa jälkimmäisillä ei ollut juuri nimeksikään. Ei tainnut edes kaksi euroa ylittyä.



Montakohan valoviritystä meille vielä ilmestyy ennen joulua. Ehkä vähän on lähtenyt lapasesta tämä valotouhu. Kotoa sisältä löytyy nyt kymmenen erilaista valosarjaa erilaisissa muodoissa.