Hyvää pääsiäistä!

Blogissani on ollut hurjan pitkä hiljaisuus. Sille ei ole mitään muuta syytä kuin saamattomuus. Paljon on kyllä tullut tehtyä mutta tänne asti ne eivät ole päätyneet. Yritän parantaa tapani. Joulutervehdyksen muuten kirjoitin kuvan kanssa mutta nyt huomasin sen jääneen luonnokseksi eli julkaisemattomasti. En sitten enää viitsinyt sitä julkaista. Se olisi ehkä ollut jo vähän noloa. Heh!

Olisikohan ollut Kodinkuvalehden tms. juttu, jossa esiteltiin tällainen ihastuttava kananmunakennoaskartelu. Sitä oli pakko kokeilla! 7- ja 4-vuotiaani auttoivat ruohojen kylvämisessä, pupujen värityksessä, viirien tekemisessä ja karkkien asettelussa. Helppo mutta näyttävä askartelu, joka on mukava tuliainen vietäväksi vaikka pääsiäisen kyläpaikkoihin.

Rairuohot ja ohrat kasvavat puolikkaista kananmunan kuorista. Vähän heikosti ne kyllä kasvavat mutta ajavat asiansa.

Pari tipua kuoriutui "linnunmunien" joukosta.

Suklaista pääsiäistä!

Pääsiäisen alla Lidl myi leivontatarvikkeita, joita hehkutettiin Facebookin leivontaryhmässä kovasti. Ehdin itse kaupoille vasta muutaman päivän päästä ja parhaat oli tietysti jo loppu. Jäljellä oli kuitenkin silikonisia muoteja, joissa oli pääsiäismunan muotoja. Ne nähdessäni ajattelin heti, että niihin minun täytyy kokeilla tehdä ítse suklaamunia. Eilen illalla klo 23.45 olin menossa nukkumaan ja reittiin kulki keittiön kautta. Siitä se ajatus sitten lähti ja klo 0.15 maissa minulla oli edessäni nämä itse tehdyt suklaamunat, joiden sisällä on pienet Hello Kitty -hahmot tytöille.

Laitoin tyhjät muotit hetkeksi pakastimeen kylmenemään ja sivelin sen jälkeen muotteihin Candy meltsin tummaa suklaata. (Candy melts ei sula huoneenlämmössä.) Jähmetin suklaita taas pakastimessa ja irrotin muoteista. Laitoin sisälle yllätykset ja liimasin munan puolikkaat kiinni sulalla suklaalla ja laitoin munat jääkaappiin, jossa "liima" kiinnittyy. Tytöt saavat munat tänään. Saas nähdä, mikä on reaktio...

Suklaista ja makeaa pääsiäistä sinulle, ihana blogini lukija!!

Kukkakimppu pajuista

Aina kukkakimpun ei tarvitse olla kimppu kukkia. Se voi myös olla kimppu hiusvärillä värjättyjä pajunoksia.

Näin vapun alla kaupoista on helppo löytää hiuksille tarkoitettuja spray-värejä, joilla pajunkissoista saa hetkessä näyttävän näköisiä. Nämä "kukat" saaneelle synttärisankarille tosin uskottelin, että meillä nyt vaan pajutkin ovat vähän kauniimpia luonnostaan. Meniköhän läpi, kun oli aprillipäiväkin...?

Kynsilakalla koristellut pääsiäismunat

Näin jossain hauskan idean, miten pääsiäismuna voidaan "maalata" kynsilakalla. Pääsimme kiirastorstaina toteuttamaan 6- ja 3-vuotiaani kanssa kynsilakkavärjäystä.

Tähän tarvitset astian, joka saa sotkua kynsilakkaan sekä vettä ja kynsilakkoja. Laita astiaan vettä ja tiputa kynsilakkaa pisaroina veden pintaan siten, että uusi pisara putoaa aina edellisen rinkula. sisään. Lakasta alkaa muodostua renkaita veden pinnalle. Kasta kananmuna kynsilakkapinnan läpi. Voit tässä vaiheessa joko kerätä ylimääräisen lakan veden pinnasta pois puutikulla ja nostaa sitten kananmunan pois vedestä tai nostaa kananmunan ylös ja "kerätä" pinnasta siihen lisää väriä. Vaihda jokaisen värjäyksen jälkeen vesi ja pyyhi astia.

Itse puhalsin kananmunat tyhjiksi ennen värjäystä ja desinfioin niitä höyryttämällä kattilassa. Lisäksi liimasin tyhjennysaukon kohdalle kuumaliimalla coctailtikun helpottamaan kananmunan käsittelyä värjäyksen aikana. Värin kuivuttua poistin tikut ja liimat varovasti.

Oma lempparini on tuo pinkki-limen värinen.

Vitsoja ja mämmiä

Virpomisvitsojen askartelu kuuluu tietysti pääsiäisen aikaan. Se on kivaa puuhaa ja aina tulee jotain uusia ideoita. Tänä vuonna meillä oli vähän huonosti koristetarvikkeita, joten oli pakko vähän soveltaa. Itse tykkäsin kovasti vastakkain liimatuista, vapaasti leikatuista kukista oksissa. Ja mitäs muuta kotileipuri vitsoihinsa laittaisi kuin muffinssivuokia. Hih! Minun mielestäni se oli hauska ajatus ja ne sopivat ihan täydellisesti oksille.

Avaa muffinssivuoka litteäksi ja taita se neljään osaan. Leikkaa reuna hapsuille kohti taitekulmaa. Jätä 0,5-1 cm ehjää paperia kulmaan. Avaa ensimmäinen taitos, laita alareunaan liimaa ja pyöräytä oksan ympärille.

Kaksi viikkoa sitten innostuin myös kokeilemaan mämmin valmistusta. Tavallaan helppoa mutta kovin työlästä ja sitovaa puuhaa. Koko päivä siinä meni aivan aamusta iltaan asti mutta hyvää tuli. Paljon tästä lähes viiden litran satsista ei enää kahden viikon jälkeen ole jäljellä, joten täytynee laittaa vielä toinen satsi tulille ennen pääsiäistä. (Tätä voi myös pakastaa.) Seuraavaan satsiin laitan hieman enemmän siirappia. Ohje löytyy mämmi- ja leipämaltaiden pakkauksesta.

Nautitaan tietysti runsaan kerman kanssa.

Ihanaa ystävänpäivää!

Vietin ystävänpäivää mummullani äitini ja tyttäreni kanssa. Vein mummulle tuliaisiksi tällaisen suklaakakun mokkakuorrutteella. Kakku näytti maistuvan kaikille.

Ystävänpäivän kunniaksi sain kaivettua pitkän tauon jälkeen korttitarvikkeet esiin. Minulla on todella paljon ihania kavereita ja myös ystäviä mutta päätin nyt lähettää kolmelle heistä kortit ja pienet magneetit. Olen kuitenkin kiitollinen ihan kaikista ystävistäni! <3

Joulukukkia ja vauvalahja

Ihana Honkasen puutarha Kangasalla järjestää joka syksy lastentapahtuman, jossa lapset pääsevät istuttamaan itse joulutähden. Taimi jätetään puutarhalle kasvamaan ja joulukuussa sen saa hakea kotiin. Tapahtumassa on ollut myös poniratsastusta, kasvomaalausta ja herkkuja. Kaikki tämä on ollut ilmaista. Eikä siinä vielä kaikki, myös kukan on saanut hakea kotiin maksutta. Ihana tapahtuma! Ihana puutarha!

Tämäkin jouluna haimme molempien tyttöjen istuttamaan joulutähdet kotiin. Ihanat, pikkuiset mutta hyvin voivat joulutähdet. (Kukat saivat lapsilta somisteeksi väreihin sopivat Tanskan liput, jotka toin juuri tuliaisiksi matkaltani. Siitä ehkä myöhemmin lisää.)

Hyvin on lasten joulutähtitapahtuma tosiaan suunniteltu, koska aivan ilmaiseksihan joulutähdet eivät meille kotiin kuitenkaan päätyneet. Yhtälö, jossa minä poistun puutarhalta tyhjin käsin, on lähes mahdoton. Meninpä avamaan suuni puutarhurin kuullen ja hetken päästä huomasin seisovani kassalla kerrotun amarylliksen, hyasintin ja kahden orkidean kanssa. Miten siinä taas niin kävi?! Mutta juuri tuo amaryllis tekee minut joka päivä erityisen iloiseksi. Sijoitin sen niin, että näen sen aina ruokapöydässä istuessani ja keittiössä touhutessani. Aivan valtavan kaunis kukka! En muista ennen nähneeni samanlaista.

Sujautanpa tähän postaukseen vielä pienen me&i-mainoksen ja vähän askartelua. Aivan lähipiirini syntyi pari viikkoa sitten pienen pieni poika, joka sai syntymälahjakseen me&i:n söpön pöllöbodyn. Tämä body sujahti jemmaan jo kesällä, kun kuulin tästä iloisesta tulevasta perheenlisäyksestä. Kortin idean sain jo kauan sitten eräältä ystävältäni. Jalanjäljet on tehty laittamalla oma käsi nyrkkiin ja kastamalla pikkurillin puoleinen sivu maaliin ja painamalla se pahviin. Varpaat töpötetään omalla pikkusormella tai muulla sormella. Näin syntyy erehdyttävästi oikeaa vauvan jalkaa muistuttava kuvio.

Paperinarupalloja

Sain uuden paperinarupalloinspiraation (heh, yhdyssana on yhdyssana) ja pyörittelin tällä kertaa isoja palloja. Ilmapallot löysin tyttöjen ikkunoilta. Kyllä, ne olivat edelleen siellä, vaikka vapusta on hetki aikaa. Voisi sanoa aika kestäviksi palloiksi. Ne kestivät myös muokkauksen pyöreiksi ja narun pyörittämisen ajan.

Saatatte ehkä muistaa pari viikkoa sitten tekemäni palloköynnöksen, joka nykyisin on lumilyhtyä muistuttavana kekona hopean värisen tarjottimen päällä. Hauska silläkin tavalla. Nämä uudet pallot ovat kuiten halkaisijaltaan 20-25 cm kokoisia. Käytin niissä samaa ohutta paperinarua kuin pikkuisissa palloissa mutta lisäksi käytin Ikeasta heräteostoksena ostamaani leveää paperinarua. Sitä oli mustana ja valkoisena ja ostin molempia. Ylemmän kuvan palloihin käytin leveää mustaa ja ohutta valkoista paperinarua. Pujotin sähkökäyttöiset led-lamput pallojen sisään ja kiinnitin niitä palloihin ja palloja toisiinsa mustalla ompelulangalla. Tämä siksi, että jos en jaksa säilöä kaapeissa palloja ensi jouluun, voin heittää ne pois ja säästää lamput niin pääsen taas vuoden päästä askartelemaan.

Ylemmän kuvan "patterivalot" löytyivät Clas Ohlsonilta ja alemman kuvan kirkkaat valot Ikeasta. Hintaa jälkimmäisillä ei ollut juuri nimeksikään. Ei tainnut edes kaksi euroa ylittyä.



Montakohan valoviritystä meille vielä ilmestyy ennen joulua. Ehkä vähän on lähtenyt lapasesta tämä valotouhu. Kotoa sisältä löytyy nyt kymmenen erilaista valosarjaa erilaisissa muodoissa.

Itse tehty joulukalenteri

Tänä vuonna käsityömessuilta lähti mukaan mukaan Mauri Kunnaksen jouluinen muistipeli, jonka halusin piilottaa tyttöjen joulukalenteriin. (Pysyköön tämä salaisuutena meidän tytöille.) Ikeasta muutama vuosi sitten ostettu joulukalenteri oli kuitenkin liian pieni, että kortit mahtuisivat rasioihin. Yhden aamupäivän googlettelin, sain idean, jouduin luopumaan toteutusideasta ja sain uuden idean. Lopputulokseen olen äärettömän tyytyväinen! Onneksi en löytänyt helposti pieniä kirjekuoria valmiina, koska nämä itsetehdyt kuoret ovat tuhat kertaa sympaattisempia.

Kirjoitin tekstinkäsittelyohjelmalla kolmen lempijoululauluni sanat yhteen pötköön. Laulut ovat Sydämeeni joulun teen, Tulkoon joulu ja Joulumaa. (Tässä muutama lempijoululauluistani.) Olisi ollut kamalaa tuhlausta tulostaa paperi täyteen tekstiä ja sen jälkeen leikata siitä vinottain yksi neliö kirjekuoria varten. Minun piti siis saada käännettyä kuvankäsittelyohjelmalla sanat juuri oikeaan kulmaan, että yhdestä sivusta saisi kaksi neliötä ja kirjekuori oikein päin taiteltuna näyttäisi siltä, että tekstirivit olisivat suorassa.

Kalenterin taustana on suuren pahvilaatikon kaksi sivua tuettuna ja ne on päällystetty kaksikertaisesti kaavapaperilla. Sitä oli muuten avaamaton rulla työhuoneen nurkassa... Tulipahan sillekin käyttöä. Koristeeksi pääsi niin ikään vuosia sitten edesmenneestä Tiimarista ostetut enkeli- ja tähtikoristeet.



Kalenterin yläreunassa istuskelee kaksi söpöä poroa, jotka symboloivat kahta suloista tytärtäni. Vaikka esikoisen mielestään heillä itsellään ei kuulemma ole sarvia päässä. Muutenhan yhdennäköisyys on täydellinen...



Kalenteri on kooltaan todella iso. Noin puolimetriä leveä ja korkeudeltaan reippaasti vielä enemmän. Se ei edes mahtunut paikkaan, johon sen alunperin suunnittelin. Pitänee siis keksiä taas varasuunnitelma. Kovasti on kalenteri jo huomiota tyttöjen kesken herättänyt. Onko se tyhjä vai onko siellä jo jotain sisällä? Miten ne yllätykset sinne menevät? Kuka ne sinne laittaa? Mitä sieltä tulee löytymään?! Nii´in, ei voi tietää. Olkoon tässä paikka ihanalle lapsen oman mielen satumaailmalle.



Tämä muistipelin kortteja tytöt tulevat löytämään joulukuun ajan kalenteristaan. Älkää kertoko heille! (Äskön meinasi jo käydä hullusti, kun esikoinen hiipi selän taakse tätä kirjoittaessani.)

Valoköynnös - palloilua messuilla ja sen jälkeen

Suomen Kädentaidot -messut pidettiin taas Tampereella viime viikonloppuna. Suuntasimme ystäväni kanssa sinne sunnuntaina. Paljon oli taas katseltavaa ja ostettavaa ja osa jäi kokonaan löytämättä. Viime vuonna messuilla oli uutena myös kotimaisia elintarviketuottajia (kakkuja, leipää, makeisia, hilloja, lihatuotteita, juustoja). Pidän kovasti tästä uudistuksesta. Tänä vuonna erityisen tutuksi tuli Tampereen jäätelötehtaan osasto, jossa vierailimme ystäväni kanssa kahteen kertaan ja molemmilla kerroilla tutustuimme lähes kaikkiin tarjollaoleviin uusiin jäätelömakuihin ja nautimme suussasulavaa jäätelöannokset. Vaihdoimme sanasen myös itse yrittäjän kanssa. Siinä vasta piristävä persoona!

Jo ennen messuja minussa oli alkanut herätä halu saada kotiin pallovalot. Eli valosarja, jossa on kiinni palloja. Olin ajatellut ostaa sellaiset jostain. Messuilla näin näitä valoja muutamaan otteeseen mutta vasta Sinellin osastolla pysähdyin tarkastastelemaan niitä paremmin. Myyjän kehoituksesta ostin materiaalit omia, itse tehtyjä pallovaloja varten ja heti seuraavana päivänä piti päästä askartelemaan. Jouduin siis odottamaan pakon sanelemana yön yli, koska kotoa ei löytynyt ilmapalloja heti sunnuntai-iltana. Huonosti varusteltu koti... Askartelu vei täysin mukanaan ja pian minulla olikin jo ihanat pallovalot.

Materiaalia löytyy vielä toiseenkin valosarjaan. Tykästyin näihin palloihin niin, että ties mitä vielä niistä keksinkään ennen joulua...

Paperinarua pyöritetään ilmapallon päälle askartelulakkaan kastelluin käsin. (Myös vedellä ohennettu Erikeeper käy tähän, minä käytin Mod Podgea.) Kun lakka on kuivunut, ilmapallo rikotaan ja poistetaan pallon sisältä. Valot kiinnitin palloihin pisaralla kuumaliimaa. Tässä vielä vähän vaihekuvia iloksi ja inspiraatioksi:

Ja vielä vähän kuvamateriaalia messutuliaisista. Messujen kirjaosastot tulee nykyään kierrettyä tarkkaan läpi mutta erona aiempiin vuosiin, on sieltä kahtena viimevuotena tarttunut matkaan leivonta-aiheisia kirjoja käsityökirjojen sijaan.

Käpykranssi

Olen ihastellut erilaisia käpykransseja jo useamman vuoden ajan mutten ole tehnyt omaa. Nyt aika oli kypsä ja halusin sellaisen. Ostin valmiin kranssipohjan ja mainitsin ostoksilla äidilleni, että enää pitää kerätä kävyt. En ollut tajunnut, että äiti pihassahan on isoja mäntyjä, jotka pudottavat käpyjä ihan riesaksi asti. Lähdimme äitini ja tyttöjeni kanssa siis käpyjen metsästykseen. 

Maasta ei lopulta löytynyt juurikaan hyviä käpyjä, koska ne olivat jo hautautuneet puskien juurille, lehtikasoihin tai alkaneet maatua kosteassa ilmassa. Mutta puissa oli vielä käpyjä! Aloimme huitoa haravalla takapihan suuria mäntyjä siinä toivossa, että ne pudottaisivat käpyjänsä meille. Mahtoi olla naapureilla ihmeteltävää... Sitten sain ajatuksen! Olimme juuri ihmetelleet äidin omenapoimuria, jonka teleskooppivarren sai ainakin kuusimetriseksi! Tämä osoittautui siis myös aivan loistavaksi käpypoimuriksi. Sai naapurit vähän lisää ihmeteltävää... 

Saimme ison muovikassillinen käpyjä kasaan. Kuivatin kävyt saunan lauteilla. Käpyjen määrä ikäänkuin tuplaantui niiden kuivettua ja auettua. Sitten kuumaliimasin kävyt kiinni kranssiin. Tarkoitukseni oli maalata valkoisella spraymaalilla koko kranssi kirjavan valkoiseksi mutta maalista ei tullutkaan niin peittävää kuin toivoin. Onneksi! Vahingossa syntynyt väritys olikin paljon hienompi kuin alkuperäinen suunnitelma. Tämän jälkeen minun piti suihkia hopeaa maalia sinne tänne mutta vähän innostuin ja suihkutinkin koko kranssin kauttaaltaan hopealla. Lopuksi vielä kerros lakkaa päälle. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen!

Itse tehty Hello Kitty -pinjata

Kuten edellisessä kakkupostauksessani jo kerroin, esikoiseni syntymäpäivää vietettiin viikonloppuna ensin aikuisten kanssa ja sitten lastenkutsujen muodossa. Kummityttöni syntymäpäivillä oli hiljattain ohjelmanumerona pinjata, joka näytti tosi hauskalta, joten nappasin idean myös meidän juhliin. Katselin netistä ensin valmiita pinjatoja mutta päädyttyäni KakkuKatrin blogiin, oli selvää, että pinjata tehdään itse.

Meillä on edelleen vapuksi puhallettuja ilmapalloja lastenhuoneeseen ikkunalla ja sieltä nappasimme yhden myös Hello Kittyn pohjaksi. Fifty-fifty liima-vesiseoksella liimasimme 3 kerrosta sanomalehtisuikaleita ilmapallon päälle ja korvat tein erikseen paperista. Lopuksi maalasimme pinjatan valkoiseksi ja maalaisimme kasvot. Esikoiseni oli kovasti tekemisessä mukana. Kuivumisaikoineen tämän valmistamiseen meni kolme päivää vaikka mikään työvaiheista ei yksistään ollutkaan mitenkään erityisen työläs tai pitkäkestoinen. Olemme hyvin tyytyväisiä lopputuloksen ulkonäköön.

Kaikki kymmenen kutsuttua kaveria saapuivat juhlimaan valinnaisella naamiaisteemalla syntymäpäiviä. Nämä syntymäpäivät ovat ensimmäiset meidän perheessä järjestetyt kaverisynttärit eli synttärit ilman aikuisia. Ensin lahjat jaettiin pullonpyörityksen avulla. Sen jälkeen lapset siirtyivät pihalle, josta etsittiin ryhmissä pihaan piilotetut kirjekuoret vihjekuvien avulla. Kirjekuorista paljastui "palapelin" paloja. Lapset kokosivat palapelin ja saivat kuvaksi Hello Kittyn. Hello Kitty -pinjata "astui" tällöin esiin. Pinjatan lyöntijärjestys saatiin selville, kun lapset pujottivat jalkaansa narulenkin, jonka päässä oli ilmapallo ja alkoivat poksautella toistensa palloja. Se, kenen pallo säilyi viimeiseksi ehjänä, sai lyödä pinjataa ensimmäisenä. Kun pinjataa päästiin lyömään, se putosikin harmiksemme maahan jo toisen lyönnin jälkeen ja meni rikki. Onneksi sisään piilotetut yllätyspussit eivät paljastuneet vielä kokonaan ja saimme kaksi kierrosta lyöntivuoroja vielä jaettua ennen sisällön paljastumista. Lapsia se ei tuntunut haittaavan. Ensi kerralla täytyy muistaa laittaa kunnon liimakerros narun kiinnityskohtaan ja vaikka vielä yksi lisäkerros sanomalehtisuikaleita ja enemmän liimaa.

Ohjelman jälkeen lapset pääsivät odotetun herkkupöydän ääreen ja jokainen lähti kotiin varmasti maha täynnä herkkuja. Kakkua en lapsille tehnyt vaan kakun korvasi jätskipaketeista koottu, suorakaiteen muotoinen "jäätelökakku", jonka päällä komeili mansikkainen kutonen, jonka synttärisankari itse neuvoi äitiä tekemään. Juhlat kestivät kaksi tuntia ja se oli oikein sopiva aika tämän ikäisten eli noin kuusivuotiaiden syntymäpäiväjuhlien kestoksi.

Ihanat pilkkumukit, pilkkuservetit ja pilkkureunaiset, kertakäyttöiset tarjoilulautaset löysin kesällä Clas Ohlsonilta.

Ristiäiskortti

Minä sain kunnian aloittaa rakkaan ystäväni pienen pojan kummina.

Kortin kuva on servetistä ja se on kiinnitetty kaksipuoleisella liima-arkilla. Korostin joitain kohtia kimallekoholiimalla. Kortti on hieman kolmiulotteinen, koska kerrokset on kiinnitetty 1 mm tarratyynyillä toisiinsa.

Yksi pieni elämä,

suuri valo sisällä.

Katson hiljaa nukkuvaa,

katson lohdunkantajaa.

Pidän aina lähellä,

kuljen matkan vierellä,

sillä saattajani on

vasta syntynyt.

Yksi pieni elämä.

Tähtipölyn kudelma.

Vaikka tuhannesti kaadut,

ei sua voi haavoittaa.

Tuomas Holopaisen Lohtu on puhutellut minua. Sen koskettavista sanoista löytyy myös ihania pätkiä ajatuksella annettuihin kortteihin. Olen käyttänyt tätä samaa kohtaa laulusta jo kummityttöni yksivuotiskorttiin ja nyt uuden kummipojan ristiäiskorttiin. Valitsen yleensä aina kortteihin värssyn lauluista. Niistä löytyy hienoja kohtia, kun tietää, mitä hakee.

Ruusukranssi

Maanantaina puutarhaostoksilla sain inspiraation nähdessäni tarjouksessa valtavan laatikon tekoruusuja. Uusi ovikranssi oli muhinut mielessä jo pitkään mutta siihen tarvittavat materiaalit olisivat tulleet maksamaan niin paljon, että odotin parempia ideoita. Nyt sellainen tuli. Kaupasta lähti mukaan myös uusi kuumaliimapistooli edellisen hajonneen tilalle. Tämä uusi olikin tosi hyvä. Kranssin pohjana on vanhan ovikranssin kehikko. Itse koristeet olivat jo kovasti haalistuneet ja kuluneet ja ne lähtivätkin helposti irti. Kiskoin ruusuista kukat ja lehdet irti ja liimasin ne kuumaliimalla mielivaltaisesti kiinni kranssipohjaan.

Oikein ihanaa ja värikästä vappua kaikille lukijoille!

Silkkipaperikukka

Tämän päivän Aamulehdessä (28.4.2014) oli niin herkullinen askarteluohje, että sitä oli ihan pakko kokeilla heti. Go with the flow, niinhän sitä sanotaan ja niinhän se meni. Ensimmäisen kukkasen jälkeen inspiraatio imaisi minut mukaani ja lopputulos näyttää tältä. 

Käytän tätä joko pöytäkoristeena tai sitten laitan eteisen sisäoveen ovikoristeeksi. Tulipahan käyttöä jo kauan sitten ostamilleni pikkuisille kakkupapereille, jotka sai halvalla niin oli pakko silloin ostaa. Tuttua?

Seuraavaksi ostan vähän lisää erivärisiä silkkipapereita ja teen muutaman kukan lisää PartyLiten itsemuunneltavaan somisteeseen koristeeksi. Sitä enennpitää kuitenkin vielä ostaa uusi kuumaliimapistooli, joka napsahti rikki tätä liimatessani.

Tässä vielä teillekin Aamulehdestä napatut ohjeet. Ja sitten vaan askartelemaan!