Omenankuorija

Ohhoh! Tämä on sadas päivitys blogissani! Välillä on aktiivisempaa päivitystä ja välillä erittäin hiljaista. Olisi kiva tietää, käykö tätä joku ihan oikeasti lukemassakin. Jätä kommentteihin jokin merkintä itsestäsi, jos näit tämän.

Tänä vuonna meidän kotipihan omenapuu tuotti kolmen litran kulhollisen suuria omenoita. Pieni mutta rakas sato. Puu on vielä hyvin nuori ja viime vuonna siitä katkesi yksi iso oksa, joka oli aivan täynnä omenoita. Siksi se katkesikin. Omenat menivät hukkaan, koska ne olivat vielä aivan raakoja. Puu on perheomenapuu ja siinä on kolme lajiketta. Viime vuonna vain tämä yksi lajike tuotti satoa ja tänä vuonna kävi samoin. Lajike vain oli nyt eri. Olemme kuitenkin saaneet omenoita mieheni isältä ja minun äidiltäni. Juuri kun mietin, kysyisinkö lisää omenoita appiukolta, äitini tuli käymään ja yllätti kahdella pussillisella omenoita. Hilloa olen siis tehnyt jo kolme satsia. Viimeisistä omenoista tuli pehmeä omenapiirakka Valion piimäpohjaisen piirakan ohjeella. Tosi hyvää ja aion käyttää tätä ohjetta jatkossakin. Helppoa, nopeaa ja maukasta.

Hillon maustoin kanelin ja vaniljan lisäksi ystäväni vinkistä aniksella. Voi miten se toikaan maukkaan säväyksen hilloon. Sama ystäväni suositteli minulle Dr. Oetkerin vaniljamyllyä, jonka innostuin ostamaan ja kylläpä tuleekin vaniljaisia leivonnaisia minulta tästä eteenpäin. Nam!

No mutta tarkoitukseni ei ollut nyt kertoa omenoista ja hillosta vaan esitellä tämä maailman paras keksintö jokaiselle omenankuorijalle. Clas Ohlson myy omenankuorintalaitetta noin 20 euroa hinnalla ja tämä on aivan loistava keksintö! Lisäksi tässä on mukavaa puuhastelua lapsen kanssa, koska lapsi tykkää pyörittää kampea. Ainakin meidän viisivuotias. En yhtään pidä omenoiden kuorimisesta ja varsinkin karan poistaminen on ärsyttävää puuhaa. Onneksi minun ei ole tarvinnut enää pariin vuoteen moista puuhaa harrastaa. Kuva havainnollistaa paremmin.
 

1. Kiinnitä laite imukupilla tasoon.
2. Työnnä omena kiinni piikkeihin.
3. Pyöritä kampea, jolloin omena alkaa liikkua kohti kuorintaterää.
4. Jatka pyörittämistä, kunnes omena on kulkenut kuorijan ja viipaloijan läpi. Samalla laite poistaa omenasta karan.
5. Nosta kuorittu ja viipaloitu omena pois karan ympäriltä ja pilko halutessasi lohkoiksi tai kuutioiksi.
(6. Valmis, lämmin omenahillo vaniljajäätelön kanssa. Nam!)

Kaverisynttärit

Esikoiseni kaverisynttäreitä juhlittiin muutaman ystävän kanssa vähän jälkijunassa äidin työkiireiden vuoksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Löysin jo varsinaisille synttäreille kivan tuntuisen ohjeen mutta en testannut sitä vielä silloin. Nyt synttärivieraat saivat kuitenkin näitä Banaani-kinuski kuppikakkuja. Ostin jokin aika sitten Tupperwaren ExtraChefin ja sillä näiden kuppikakkujen tekeminen on superhelppoa.

Kuva lainattu Tupperwaren nettisivuilta.

Ohje löytyy maku.fi-sivustolta.

Banaani-kinuskicupcake

2 kpl banaania
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
0,5 tl kanelia
1 dl fariinisokeria
1 dl rypsiöljyä
1 dl kinuskikastiketta

Kuorrute
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kinuskikastiketta
0,5 dl tomusokeria

pinnalle nonparelleja/strösseliä

Soseuta banaanit (ExtraChefin leikkuu terällä. Vaihda sekoitusosa.) Sekoita joukkoon vehnäjauhota, kaneli, leivinjauhe ja ruokasooda. Lisää fariinisokeri, kinuskikastike ja öljy. Sekoita sähkövatkaimella nopeasti tasaiseksi taikinaksi (vetämällä muutama kerta nopeasti ExtraChefillä). Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Sekoita kuorruteainekset sähkövatkaimella ja nosta hetkeksi jääkaappiin viilentymään. Kuorruta jäähtyneet cupcaket ja koristele juuri ennen tarjoilua. Säilytä viileässä.

Mansikkajäätelökakku

Kakkuna toimi näillä synttäreillä mansikkajäätelö, jonka survoin 3 litran silikonivuokaan kakun malliseksi. Jäätyneen "kakun" koristelimme esikoisen kanssa ranskanpastilleilla.

Muffinssisynttärit

Kauheaa kuinka viime päivityksestä on kulunut aikaa! Olen kyllä leiponut kaikenlaista ja kuvannutkin niitä mutta jotenkin ne eivät vain itsestään siirry tänne blogiin. Kummallista. Täytyy tarkistaa omat asetukset...

Meillä juhlittiin viikonloppuna viisi vuotta täyttävää prinsessaani ja keksin hoitaa tarjoilut muffinssiteemalla. Olen kesän aikana niin innostunut muffinsseista ja kuppikakuista, että oli hauska kehitellä niistä koko tarjoilu. Kakku tosin oli ihan juustokakku ja tietysti Baileys-versio. Koska mascarpone-juusto ei ole vähälaktoosista, tein erikseen hyla-kakun tuorejuustosta. Resepti oli muuten sama mutta puolikas alkuperäisestä ohjeesta. Tuorejuusto ei vaan toimi Baileyksen kanssa. Niin hienosti kehuin mascarponekakkua ja lyttäsin hyla-kakkua, että kaikki hyla-ihmisetkin ottivat mascarponekakkua. Heh!!

(Pieni leipomistarina vielä. Tein yhteensä kolme juustokakkua kerralla, "liukuhihnalla". Kaikki meni hienosti, kunnes tuli aika kaataa viimeisen kakun päälle suklaakastike kiilteeksi. Kastike oli suhteellisen painavassa posliinikulhossa, joka yhtäkkiä jotenkin kummallisesti lipesi kädestäni ja putosi keskelle kakkua! Suklaakastike lensi ympäri keittiötä ja vaatteitani ja kulho upposi kakkuun. Jos vieressäni ei olisi ollut 1,5- ja 5-vuotiaani, olisi ilmoille lentänyt vähintään yhtä komeasti muutama erittäin huonosti valittu sana. Hyvin tapojeni vastaisesti suustani pääsi kuitenkin vain "voi hemmetti" ja sen jälkeen muutama hitto. Onneksi kastiketta oli vielä jäljellä. Tein toisen liivate-kastikeseoksen ja kaadoin kakun päälle. Ulkonäkö on hyvä mutta leikatessa kakun sisältä paljastuu kiva suklaakastikeylläri. Tämä kakku jäi vielä koskemattomaksi, kun muffinssit täyttivät juhlijoiden vatsat niin, että isompi kakku riitti vielä seuraavankin päivän kahvipöytään.)

Koska olen toisinaan ja joissain asioissa vähän laiska, en jaksa millään leipoa sellaisia muffinsseja, joissa pitäisi ensin vaahdottaa jotain keskenään ja sitten lisätä jotain ja taas sekoittaa jne., joten etsin aina muffinssireseptejä, joissa aineet vain sekoitetaan yhteen. Nämä kaikki seuraavat ovat siis juuri sellaisia.

Dr. Oetkerilla on kivoja, värikkäitä muffinssivuokia. Vuokia on samassa paketissa viittä eri väriä, jokaista 10 kpl. Koska muffinsseja oli juurri viittä eri makua, värikoodasin ne vuoilla ja vielä liputin "tyylikkäillä" nimilipuilla vieraita helpottamaan.

Synttärimuffinssit olivat:
- tomaatti-tonnikala
- kinkku-ananas
- kahden suklaan muffinssi
- sitruuna-lakumuffinssi
- pullamuffinssi

Oik. ylhäältä: pullamuffinssit, muffinssit telineessä (teline Clas Ohlsonilta), Baileys-juustokakut, muffinssilautanen,
sitruuna-lakumuffinssit, kinkku-ananasmuffinssit, kahden suklaan muffinssit, tomaatti-tonnikalamuffinssit.

 
Suolaisten muffinssien ohjeen kirjoitinkin jo aikaisemmin mutta laitan sen vielä näin tonnikalaversiona tähän.

Tomaatti-tonnikalamuffinssit:
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl oreganoa
1 tl suolaa
paprikajauhetta
valkosipulijauhetta
chiliä
100-150g tonnikalahiutaleita vedessä
n. 100 tomaattimurskaa
100 g juustoraastetta
2 kananmunaa
1 dl maitoa
1 dl kolmen juuston tai kolmen sipulin kermaa
½ dl ruokaöljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja loput aineet keskenään ja sen jälkeen yhdistä. Paista muffinsivuoissa 225 asteessa 15-20 min.

Suklaamuffinssien ohje löytyy Myllyn parhaiden sivuilta mutta kirjoittelen sen nyt vielä tähänkin parilla omalla muunnoksellani.

Kahden suklaan muffinssit:
3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria (ja aina pitää lisätä vielä pari lusikallista extraa)
1 dl suklaakastiketta (Eldoradon vaahtoutuva on hyvää! Ja kermakin käy, kuten alkuperäisessä ohjeessa.)
2 kananmunaa
100 g juoksevaa margariinia
1 dl vahvaa kahvia
3 rkl vahvaa kaakaojauhetta
100 g valkosuklaata paloina
100 g maitosuklaata paloina

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Voit käyttää myös muuta rasvaa kuin pullomargariinia, sulata ja jäähdytä tällöin rasva ensin. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 min.

Kuorrutus:
2,5 dl kermavaahtoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
oman maun mukaan sopivasti tomusokeria
oman mauan mukaan sopivasti (paljon) vahvaa kaakaojauhetta

Sekoita, pursota muffinssin päälle ja ripottele päälle suklaaströsseliä. Kuorrutetta jäi ylikin.

Sitruunamuffinssien ohje on perusteiltaan Kotikokki-sivuilta mutta muokkasin sitä kanssa hieman, että siitä tuli vieläkin sitruunaisempi ja lisäsin lakut mukaan.

Sitruuna-lakumuffinssit:
4,5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria (luulen, että unohdin tämän kokonaan mutta hyviä tuli silti)
0,5-1 tl suolaa
2 kananmunaa
1 dl öljyä
2 dl maitoa
2 sitruunan mehu
2 sitruunan raastettu kuori
200 g lakritsia

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Palastele lakritsit. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina paperivuokiin. Paista 200 n. 15-20 min.

Kuorrutus:
2,5 dl kermavaahtoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
lakritsikastiketta sopivasti oman maun mukaan
tomusokeria oman maun mukaan
(Koristeeksi leikkasin Pandan lakuista pieniä viipaleita, jotka olivat ihan kukan muotoisia.)

Sekoitetaan ja pursotetaan sitten muffinssien päälle.

Pullamuffinssien ohjeen löysin eräänä aamuna, kun keittäessäni ihanaa kardemummakahvia, mieleeni tuli yhtäkkiä ajatus, voisiko muffinssi maistua pullalle. Koska pyörää ei kannata keksiä uudelleen, otin kännykän käteen ja avasin Mr. Googlen. Hän kertoi, että Herkku ja koukku -blogissa olisi jo valmis ohje. Inhoan pullan leipomisessa vaihetta, jolloin käsi täytyy laittaa taikinaan. Näissä sitä vaihetta ei ole ollenkaan. Wau! Ja maku on kuin pullassa. Nam!

Pullamuffinssit: (Tämä ohje on suoraan Herkku ja koukku -blogista. Lyhensin vain paistoaikaa, koska minun muffinssit olivat niin pieniä, että alkuperäinen 20 min oli liian pitkä aika.)

5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl sokeria
1 tl kardemummaa
3/4 dl öljyä tai sulatettua margariinia
 2 dl maitoa
1 kananmuna

täyte:
1 tl kanelia
1 dl fariinisokeria
1 rkl voita sulatettuna

Pinnalle raesokeria ja voiteluun kananmunaa.

Sekoita kuivat aineet isossa kulhossa. Sekoita pienessä kulhossa rasva, maito sekä muna ja kaada kuivien aineiden joukkoon. Sekoita varovasti pehmeäksi taikinaksi. Annostele puolet taikinasta muffinssivuokiin. Sekoita täytteen aineet keskenään ja ripottele taikinan päälle. Jaa loppu taikina täytteen päälle. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Suklaamuffinssit mokkavaahtohuipulla

Uusimman Leivotaan-lehden ilmestyttyä mieleeni jäi eräs ohje aivan lehden lopusta. Vihdoin sain hyvän syyn kokeilla ohjetta, kun hyvä ystävä tuli kylään. Koska minulla ei ollut aivan pieniä muffinssivuokia, tein muffinsseista vähän isompia, vaikkakaan eivät nämäkään vuoat mitään kovin suuria olleet. Silti valmiit muffinssit näyttävät kyllä aika valtavilta. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Niin ulkonäön kuin maunkin puolesta. Myös mieheni taisi tykästyä makuun, koska ei saanut sanotuksi sanaakaan, hotkiessaan muffinssin ennätysvauhdilla. Hih!

Ohjeen valokuvasin laiskana naisena kätevästi suoraan lehden sivulta.

Tältä muffinssit näyttivät ennen suklaakuorrutusta, jonka muuten tein Fazerin sinisestä. Myös keskelle tuleva suklaasydän oli samaa suklaata. Suklaasydän ei sulanut uunissa, joten se on syödessä kiva yllätys. Kuorrutuksen levitin sudilla. Erilaisten kokeilujen jälkeen huomasin parhaaksi tavaksi valuttaa suklaata huipulta alaspäin ja viimeistellä sudilla.

Koska vaahto maistui mielestäni liikaa kananmunalle, lisäsin siihen ½ r
pikakahvijauhetta, joka toi kivan kevyesti mokkaisen maun vaahtoon.

kl
 

Tältä muffinssit näyttävät lehden sivulla.

Leivotaan 4/2013, heinäkuu-elokuu.

Tietystihän leivontavälineiden kuuluu olla oikean värisiä. Tuo silikoninen nuolija on muuten osoittautunut aivan huippukeksinnöksi. Ostospaikka oli Löytötex-niminen kauppa ja hintana 1,90 e. Myös ihanan vaaleanpunaiset mittalusikat löytyi sieltä kokonaisella eurolla. Samasta paikasta muuten ostin myös muffinssipeltini ja sen hinta oli 8,90 e eli erittäin edullinen tekemäni vertailun perusteella. Ja jos en aivan väärin muista, kulhosetti, josta kuvassa on pienin kolmesta, on Clas Ohlsonilta. Niiden ostosta tosin on jo useampi vuosi.

Myslimuffinssit

Bongasin alkuvuodesta lehtihyllystä Leivotaan-lehden. Aivan ihana lehti! Koskaan en ole sieltä vielä mitään ohjetta kokeillut mutta pelkkä lehden lukeminen tuottaa mielihyvää. Eräässä lehdessä oli terveellisten aamiaismuffinsien ohje. Jutusta jäi mieleen otsikko ja eräänä iltana aloin kehitellä omia aamiaismuffinsseja. Muutaman kokeilun jälkeen niistä tuli tällaisia:

Myslimuffinssit:
2 dl vehnäjauhoja
2 dl mysliä (meillä käytetään Axan gold fruit -mysliä, joka on ihan parasta)
½ dl kaurahiutaleita
3 rkl sokeria
½ dl vehnäleseitä
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl kermaa (voi korvata myös toisella desillä maitoa)
½ dl öljyä
2 kananmunaa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja muut aineet keskenään ja yhdistä. Paista muffinssivuoissa 225 asteessa n. 10-15 minuuttia. Jos tykkäät esim. siemenistä, voit lisätä niitä mukaan.

Kuvassa tänä vuonna ilmestyneet Leivotaan-lehdet. Päälimmäinen löytyy tällä hetkellä Lehtipisteistä.
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos leivonta kiinnostaa yhtään.

Vielä lopuksi vähän kukkaloistoa meidän omalta pihalta. Kuvassa Kuunlilja, Petunia, Pensasruusu, Ttähtisilmiä 2 kpl, Jalokello, juuri istutettu juhannusruusu, joka näyttää lähteneen kasvamaan, Äitienpäiväruusu, joka on kasvanut kukkapenkissä valtavaksi, Vuoriarho, joka on kasvattant kokoaan kesäkuussa istutetusta ruukkutaimesta yli kymmenkertaiseksi, liljat vielä nupullaan, Pelargonia, Myskimalva ja vielä Kuunliljaa.

 

Ihania orkideoja

Oikealla keskimmäinen on hoidokki ja loput ovat omia kullannuppuja.

Saatat ehkä olla tietoinen siitä, että olen aika suuri orkideafani. Tämä fanitus on kasvanut pikkuhiljaa ja alkaa olla tällä hetkellä aika isossa osassa. En nimittäin malta olla aamulla kiertättä kukkahyllyäni läpi ja katsomatta montako nuppua on puhjennut yön aikana kukkaan tai montako uutta kukkavanan alkua löytyy (viimeksi viikko sitten löysin taas uuden vanan!) Omistan tällä hetkellä 9 orkideaa ja lisäksi minulla on kaksi hoitolasta. Nämä "pelastin" hoitooni ystäväni luota reilu vuosi sitten. Kukat olisivat varmaan päätyneet muuten roskiin hyvin pian. Sitkeästi hoidin ja kastelin ja juotin (ja siis todellakin juotin, nimittäin Kossulla) niitä ja vihdoin tällä viikolla niistä toinen puhkesi kukkaan. Ylemmässä kuvassa oikealla keskimmäinen on tämä kukka. Toinen hoito-orkidea kasvattaa vieläkin piiitkää kukkavaa, johon todennäköisesti puhkeaa parin kuukauden sisällä mahtavat kukat. Lupasin aikanaan palauttaa kukat kukkivina, joten pian hyllylläni on kahden kukan vaje. Täytynee lähteä kukkakaupoille, jos joku ei sitten varaa hoitopaikkoja ennen sitä.

Tämän päivityksen tarkoituksena on siis ilahduttaa sinuakin minulle paljon iloa tuottavasta kukkaloistosta.

Tämä megakukkavana on kukkinut jo kuukausia ja jo pitkään kukittuaan
se työnsi tuplasti uutta kukkavanaa vanhan jatkoksi ja sekin puhkesi kukkaan.
Samassa kasvissa on vieressä myös toinen kukkavana, josta on lähtenyt kolme uutta vanaa
ja jokaisessa on jo hienot nuput. Kun ne ovat kukassa, otan teille taatusti uuden kuvan
sillä se jos jokin on upea näky!

Tässä kasvissa on yhteensä kahdeksan(!!) kukkavanaa. Enää uusi vana on nupussaan.
Loput, vanhoista vanoista lähteneet kukkavanat ovat jo puhjenneet. Vähän on ahdasta.
(Pahoittelen kännykällä otetun kuvan heikkoa laatua.)

Kuvan laatu on vähän heikko mutta tässä vanhassa kukkavanassa on siis viisi(!!) uutta vanaa
ja jokaisessa on kukat. (Oikealla vasta yksi puhjennut.)

Tässä koko rivistö.

Tässä vielä kuva yhdestä rääpäleestä. Tämä kasvi koki edellisessä elämässään kovia ja yritän nyt pelastaa sen.
Tämä saapui minulle yli vuosi sitten ja oli valmiiksi todella heikossa kunnossa. Kyseisen kasvin kaksi kaveria
ovat jo kuolleet (toinen meni roskien sekaan toissapäivänä) mutta tämänäyttäisi vielä sinnittelevän.
Lupaan kertoa tämän kasvin elämästä ja toipumisesta tulevaisuudessa.

P.s. Olen huomenna menossa ostoksille ja vähän tekisi mieli katsella roskiin menneen tilalle jotain uutta...

Tilauskakku

Hui! Viime viikolla sain ensimmäistä kertaa pyynnön leipoa tilauksesta juustokakun. Hetken pohdittuani päätin tarttua haasteeseen. Eihän siinä periaatteessa ole mitään erikoista perusleipomiseen verrattuna mutta kyllä se vaan ihan uuden jännityksen tuo, kun tietää, ettei itse ole syömässä sitä kakkua. Toiveena oli raparperijuustokakku (vähän tähän tyyliin) ja koristeluun oli hyvin vapaat kädet.

Pohjana käytin tällä kertaa mansikkatäytekeksejä ja täytteessä oli raparperikiisseliä, sitruunamehua (johon sulatin liivatteet), kananmunan valkuaista tuomassa kuohkeutta (opin tämän Baileys-kakkuja tehdessäni) ja juuri ostamaani vanilja-aromia, jota en ollut ennen käyttänyt.

Kakku meni pojan syntymäpäiväjuhliin, joten rajoittuneesti jätin koristelusta vaaleanpunaisen värin pois. Hyi minua suppeasti ajattelevaa leipuria! Sopivasti juuri samalla viikolla Ullan unelma oli toimittanut minulle uuden lelun, eli silikonimuotin, jota pääsin heti kokeilemaan.

Kakku tultiin noutamaan minulta kotoa ja kyllä jännitti odottaa palautetta siitä. Lopulta sen sain ja kakku oli ollut maistuva ja mieleinen sekä toivotusti riittoisa. Huh ja jee!

Tässä uudella muotilla tehtyjä suklaakoristeita.

Appelsiinikakku

Ostin joku aika sitten heräteostoksena Prismasta kirjan nimeltä Mmmm... Suklaa. Hintana oli 5,95 euroa. (Hintalappu on edelleen kiinni.) Kirjassa on toinen toistaa herkullisempia suklaareseptejä. En ollut vielä kokeillut käytännössä mitään, kun eräänä päivänä viime viikolla keksin selata kirjaa. Kuvan perusteella oli aivan pakko lähteä heti kauppaan ostamaan aineet appelsiinikakkua varten. Kokeilu oli valitettavasti kaikkea muuta kuin onnistunut mutta aion yrittää uudelleen. Epäonnistuminen saattaa osaltaa johtua siitä, että kaikkia tarvittavia aineita ei ollut satavilla ja osittain ehkä siitä, että olen erittäin tottumaton paistamaan kakkupohjaa. Suklaaosasta tuli liian kova ja appelsiniitäytteestä vähän pliisu. Mutta kuten sanoin, aion yrittää uudelleen oikeilla aineksilla.

Tässä ohje, että sinäkin voit kokeilla:

(Kahdelletoista)
175 g voita (lisäksi voiteluun)
2 dl sokeria
4 munaa kevyesti vatkattuna
4 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta
50 g appelsiinin makuista tummaa suklaata (Fazerilla on tällaista nykyään) sulatettuna

Appelsiinivaahto
2 munaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
4 rkl sokeria
1,8 dl vastapuristettua appelsiinimehua
4 liivatelehteä
3 rkl vettä
3 dl kuohukermaa

1. Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele pyöreä irtopohjavuoka (20 cm) ja levitä siihen leivinpaperia. Vaahdota voi ja sokeri kulhossa ilmavaksi. Lisää vähän kerrallaan munat vatkaten hyvin jokaisen lisäyksen jälkeen. Siivilöi jauhot, leivinjauhe ja kaakao yhteen ja sekoita varovasti munaseokseen. Hämmennä joukkoon sula suklaa.
2. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. paista esilämmitetyssä uunissa 40 minuuttia tai kunnes kakku antaa painettaessa hieman myöten. Anna jäähtyä vuoassa 5 minuuttia ja siirrä sitten ritilälle jäähtymään kunnolla. Leikkaa jäähtynyt kakku 2 kerrokseen.
3. Appelsiinivaahto: Vaahdota munankeltuaiset ja sokeri ja vatkaa joukkoon appesiinimehu. Kiehauta vesi ja lisää pehmitetyt liivatteet. (Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty liivatejauhetta mutta koska meidän välit meni jo vuosia sitten, käytin liivatelehtiä.) Sekoita munankeltuaiseen. Vaahdota kerma sakeaksi. Ota kermavaahtoa talteen koristelua varten (unohdin...) ja sekoita loput seokseen. Vaahdota munan valkuaiset sakeaksi ja sekoita vaahto varovasti joukkoon. Anna seistä viileässä ajoittain sekoittaen, kunnes massa hyytyy.
4. Siirrä kakun alempi puolisko takaisin vuokaan. Kaada päälle appelsiinivaahto ja paina toinen puoliskovaahon päälle. Nosta jääkaappiin jähmettymään. Koristele mieleiselläsi tavalla.

Tässä vielä vertauskuvaksi kirjan kuva kakusta.
Että ihan ei tullut samanlainen...
(Tämä kuva on suoraan kirjasta.)

Kinkku-ananasmuffinssit

Löysin suolaisten muffinssien ohjeen pari viikkoa sitten Myllyn parhaiden sivuilta ja tekstissä Keväinen raparperi-vaniljajuustokakku kerroinkin niistä jo mutta nyt testattuani vähän eri vaihtoehtoja ehdottomaksi suosikikseni on tulleet kinkku-ananasmuffinsit. Näitä on tullut tehtyä jo todella monta kertaa, koska ne ovat niin helppoja ja nopeita. Viikonloppuna yksi vieraistani oli kasvissyöjä, joten jätin vain kahdesta muffinssista kinkun pois. Erilaiset muffinssit on helppo erottaa erilaisilla vuoilla. Itse laitoin kinkuttomat muffinssit söpöihin siilivuokiin.

Resepti on edelleen kopio Myllyn parhaiden ohjeesta mutta tässä juuri itse käyttämäni aineet:

Suolaiset muffinssit:
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
paprikajauhetta
valkosipulijauhetta
chiliä
1 tl suolaa
1-2 rkl meiramia
1-2 rkl persiljaa
100-150g kinkkua
1 prk ananasmurskaa mehuineen
100 g juustoraastetta
2 kananmunaa
1 dl maitoa
1 dl kolmen juuston kermaa
½ dl ruokaöljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja loput aineet keskenään ja sen jälkeen yhdistä. Paista muffinsivuoissa 225 asteessa 15-20 min.

Haastan sinutki kokeilemaan ohjetta ja kertomaan, mikä makuyhdistelmä oli mielestäsi paras. Vaihtoehtoja on loputtomasti.

Muutama vuosi sitten törmäsin töiden varjolla pestopatonkeihin ja siitä asti niitä on näkynyt myön minun kahvipöydässäni säännöllisin väliajoin. Niiden valmistaminen on niin helppoa ja nopeaa, että yllätysvieraatkin saavat niistä suolaista kahvin kyytipojaksi. Koristeluun en ole jaksanut panostaa mutta ei sekään paljon vaatisi.

Pestopatongit:
Esipaistettua patonkia
Pestoa

Leikkaa "raa´at" patongit palasiksi ja levitä pesto niiden päälle. Halutessasi voit lisätä myös hieman juustoraastetta tms. pinnalle. Laita patongit uuniin siksi aikaa, kuin niiden pakkauksessa oleva ohje neuvoo.

Helppoa ja niin hyvää!

Baileystä, Baileystä, Baileystä

Viikon sisällä olen emännöinyt Tupperwarekutsut, tavannut kahden vuoden tauon jälkeen ihanan lapsuudenystäväporukan sekä juhlinut kunnioitettavaan 85-vuoden ikään ehtinyttä mummuani. Ja nämä kaikki tapahtumat ovat tietysti vaatineet juustokakkua. Tällä kertaa Baileys-juustokakkua. Kakut ovat Kinuskikissan ohjeella tehtyjä mutta Domino-pohjalla (tai Pirkka ja Eldorado versiolla) ja niissä on päällä suklaakastikekiille, jonka löysin Vaaleanpunainen nonparelli -blogista. Joka on muuten aika ihana blogi. Voin sanoa, että tämä kakkuresepti tulee jäämään ahkeraan käyttöön. Nam!

Kakut teko- ja syöntijärjestyksessä.

Kakut on koristeltu valkoisella Candy melts -suklaalla, jota käytän aina kakkujen koristeluun. Ensimmäinen kakku sai inspiraationsa googlettamalla löytyneestä kuvasta mutta lopputulos ei kyllä ollutkaan esikuvansa näköinen. No, jospa sitten toisella kertaa. Koitin nyt tällaista koristelua ensimmäistä kertaa. Valmistus on helppoa, jos on hyvää suklaata. Ensin leikataan esim. Minigrip-pussista suorakaiteen muotoisia paloja ja sitten levitetään niiden päälle ohuesti suklaata, taitetaan "rullalle" ja laitetaan jääkaappiin (tai pakastimeen) jähmettymään. Viimeisen kakun rusetti ei saanut haluaami keskustaa, koska noin tunnin yrittämisen jälkeen se ei vieläkään ollut mieleinen, tein keskelle vain paksumman kasan suklaata. Ihan hyvä se niinkin on. Ja siinä säätämisessä alkoi mennä rusetin muutkin osat jo rikki, joten silloin kannattaa lopettaa.

Jos Kinuskikissa joskus aikoo poistaa Baileyskakun ohjeen sivuiltaan, laitan sen varmuuden vuoksi vielä tähän talteen.

Pohja ja reunat:
235 g kaurakeksejä
125 g margariinia
(Tai Domino-pohja, jonka itse tein.)

Täyte:
4 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
1 ¼ dl tomusokeria
2 prk (á 250 g) mascarpone-juustoa
3 valkuaista
1 dl Baileys-likööriä

Vaaleanpunaisen nonparellin kiille:
2 dl vaahtoutuvaa(!) suklaakastiketta
2 rkl vettä
2 liivatetta

Keksit murskaksi, voi sulaksi, sekaisin ja vuoan pohjalle. Liivatteet likoamaan, Baileyksen kiehauttaminen kattilassa ja kuivaksi puristetut liivatteet sekaan. Kerma vaahdoksi tomusokerin kanssa, mascarpone sekaan ja liivateseot joukkoon. Valkuainen vaahdoksi ja nostellen kakun joukkoon. (Kinuskikissan ohjeessa liivate lisättiin vasta valkuaisen jälkeen mutta itse koin järkevämmäksi tehdä sen näin päin.) Kun kakku on hyytynyt, tehdään kiille kiehauttamalla vesi, johon lisätään pehmitetyt ja valutetun liivatteet ja lisätään suklaakastikkeen sekaan. Älä vatkaa kastiketta yhtään!! (Ensimmäisen kuvan kastiketta on vatkattu ja kahden viimeisen ei. Jos siis haluat tietää miksi ei pidä vatkata.)