Hellepäiviä

Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt viimepäivinä. Meidän puutarhassa kasvit kasvavat ihan silmissä. Omenapuu on avannut kauniit kukkansa ja ne kylpevät ilta-auringossa söpösti vieretysten.

Illalla puutarhassa kävellessäni huomasin paljon pieniä asioita. Yllättävämpänä niistä mustaviinimarjapensaan kukat (ylhäällä keskellä), joita en tiennyt olevan olemassa. Kuusenkerkät pullistuvat hienosti ja kuusiaita senkun tuuheutuu ihan silmissä. Norjanangervot ovat nyt kauneimillaan ja niitä meidän pihasta löytyykin runsaat 20-30 pensasta. Mustaviinimarjapensaasta löytyi myös erikoinen "leppäkerttu" ja muurahainen, jotka sain ikuistettua puhelimen kameraan liitettävällä makro-objektiivilla. Kuvassa keskellä olevan upean kukkakimpun sain rakkaalta ystävältäni syntymäpäivänäni.

Tänäiltana uudet ja vähän vanhatkin kukkapenkit saivat luonnonkivireunukset mutta niistä sitten lisää kesämmällä, kun itse penkissäkin on jotain kuvattavaa. Valmiina ajatuksena on myös hauskat mansikkatornit mutta niiden toteutukseen tarvittavat tarvikkeet puuttuvat vielä, joten niistäkin sitten myöhemmin lisää.

Tästä kesä voi alkaa

(Ihan paras kesäbiisi!)

Tänään oli jo niin kesäinen ilma ja fiilis, että jopa minä vilukissa vaihdoin päälleni lyhythihaisen mekon ja caprimittaiset housut ja jopa luovuin sukistani. Koko päivän vietettiin lasten kanssa ulkona. Minulla on tänä keväänä (jälleen) lähtenyt puutarhainnostus "vähän" käsistä ja kaivettuna on jo yksi jatko vanhaan kukkapenkkiin ja yksi täysin uusi, noin viisi metriä pitkä kukkapenkki. Istutuksiakin niissä jo on ja silti moni odottaa vielä paikkaansa. Mihinkähän ne laittaisi... 

Norjanangervo ilostutti heti aamusta auenneilla kukillaan ja iltaan mennessä kukkien määrä oli lisääntynyt jo huomattavasti. Myös pitkään nuppuja kehittäneet tulppaanit alkoivat aueta. Yhden nupun sisältä paljastuikin mahtava kerrattu kukka. Kultatyräkki (kuvan keskellä) näyttää myös jo kukkimisen merkkejä. Oletko koskaan katsonut orvokkia näin läheltä kuin kuvan kaksi orvokkia ovat. Melkoisia luonnon taidonnäytteitä nuo viivat ja muodot. Kukkapenkkiin lennähti jo alustavalle paikalleen pupua halaava enkeli, joka jossain aiemmassa postauksessani jo vilahtikin sisätiloissa. Koko päivän testikäytössä oli myös uusi, pieni vesiputous, joka saa paikan jostain kukkapenkistä. Aivan ihanan rentouttava veden solina kuului koko päivän.

Superhelpot välipalapatukat

Nämä superhelppo myslipatukat/välipalapatukat on nimensä mukaan helppo valmistaa ja niistä saa helposti oman maun mukaiset.

Mittaa kuppeihin saman verran (minulla 2 dl) kuorettomia manteleita, rusinaa ja valitsemaasi hedelmää (minulla aprikoosia). Jauha tehosekoittimella jokaista ainesosan erikseen vähän aikaan, kunnes se on hyvin pientä. Yhdistä kaikki osat vielä uudestaan tehosekoittimen kulhoon ja sekoita jonkin aikaa. Massasta tulee vahvaa ja jossain vaiheessa huomaat, etteivät terät enää pyöritä massaa. Poista massa kulhosta ja kaada se leivinpaperin päälle. Painele kahden leivinpaperin välissä massasta levy ja laita se pakastimeen siihen saakka, kunnes massa on jähmettynyt. Leikkaa levystä sopivan kokoisia paloja ja pyöritä ne leivinpaperin palasien sisään tehden niistä pitkiä, karkin näköisiä patukoita. Säilytä patukoita jääkaapissa.

Eli lyhyesti näin yksinkertaisesti:

Helppo välipalapatukka

2 dl kuoretonta mantelia

2 dl rusinoita

2 dl kuivattua aprikoosia

Jauha tehosekoittimella kaikki erikseen pieneksi ja yhdistä. Pyöritä terää sen aikaa, kuin se helposti pyörii. Kumoa massa leivinpaperille ja painele levyksi. Laita hetkeksi pakastimeen ja leikkaa palasiksi. Kääri paperiin. Säilytä jääkaapissa.

Ajatuksen patukoihin sain kuvasta, jonka näin jossain. Tapani mukaan en tajunnut ottaa ohjetta ylös, enkä löytänyt kyseistä kuvaa enää pikaselaamalla, joten koitin vain omaan tapaani ja hyvin onnistui.

Daimcookies

Sain ajatuksen kokeilla kuinka suklaacookiereseptini taipuu Daim-versioksi ja hyvinhän se taipui.

Kannattaa ostaa ohjeesta poiketen valmiiksi jo enemmän Daimia, koska Daim ei säily yhtään avattuna. Avasin pakkauksen ja jo viiden minuutin kuluttua toinen patukka kahden kappaleen paketista oli hävinnyt.

Daimcookiet
n. 22 kpl isoja cookieseja

220 g margariinia
1 1/4 dl sokeria (100 g)
1 3/4 dl fariinisokeria (110 g)
1 kananmuna
n. 5 dl vehnäjauhoja (300 g)
3/4 tl ruokasoodaa
suolaa
50 g manterirouhetta
n. 100 g Daimia (kaksi isoa kahden kappaleen pakkausta tai 100 g Daim-raetta)

Paahda manterirouhe kuumalla pannulla kauniin ruskeaksi ja mausta suolalla. Murskaa Daimpatukat. Vatkaa sähkövatkaimella ensin pelkästään pehmeää voita, lisää sitten sokerit ja lopuksi kananmuna. Vispaa jokaisen lisäyksen välillä vähän aikaa. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää rasvaseokseen vispaamalla. Lisää lopuksi vielä mantelit ja Daimrouhe. Sekoita. Asettele taikinasta pellille kekoja kahden lusikan avulla. Älä tasoita kekoja. Paista 180 asteessa noin 12 minuuttia. Isoista keoista tulee isoja cookieseja, joten älä laita kekoja liian lähekkäin.

Säilytä coociet tiiviskantisessa astiassa huoneenlämmössä. Kannessa on hyvä olla lukko...

Edit. Parantelin ohjetta hieman, että keksit jäävät paksummiksi. Uudet määrät päivitetty ohjeeseen. Myös kuva on päivitetty vastaamaan paranneltua ohjetta.

Vinkki! Leikkaa saksilla 50 g Lontoonrae-karkkeja taikinan joukkoon.

Sitruslotta

Meillä vietettiin tänään äitienpäivää. Olen perinteisesti valmistanut äitienpäivälounaan äidilleni ja mummulleni. Tänä vuonna äitienpäivälle tuli muuta ohjelmaa, joten vietimme päivän viikon etuajassa. Minulla ainakin oli ihan oikean äitienpäivän tunnelma päivästä huolimatta.

Vuosia vuosia sitten leikkasin jostain talteen sitruslotan ohjeen. Teinkin sitä silloin useasti mutta sitten se unohtui. Viimeaikoina se on kuitenkin tullut välillä mieleeni ja nyt ajattelin sen olevan mukavan raikas kakku kahvipöytään. Ja kylläpä se olikin hyvää!! Nyt se ei enää unohdu. Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty tavallista ja verigreippiä mutta minä teen kakun aina appelsiinista ja pienillä muilla muutoksilla.

Tämä ohje on yksinkertaiseen kakkuun. Minun kakkuni oli tehty kaksinkertaisella ohjeella. Kakku on todella helppo valmistaa.

Sitruslotta

n. 8:lle

Vuokaan:

2 appelsiinia

Hyytelö:

2,5 dl Valio Vanillaa

3 liivatelehteä

1 dl appelsiinimehua

2 appelsiinia

0,5-1 rkl vaniljasokeria

Kuori appelsiinit ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi. Vuoraa viipaleilla n. 1,5 l pyöreä kulho. Kuori hyytelön tulevat appelsiinin ja leikkaa ne pieniksi palasiksi. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä n. 5-10 min, purista kuivaksi ja sulata ne kuumennettuun appelsiinimehuun. Jäähdytä seos. Vatkaa Vanilla vaahdoksi. Lisää joukkoon hyytymispisteessä oleva mehu-liivateseos, vaniljasokeri ja appelsiininpalat. Sekoita hyvin. Kaada seos appelsiiniviipaleilla vuorattuun vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia mutta mieluiten yön yli seuraavaan päivään. Kumoa sitruslotta varovasti tarjoilulautaselle.

Tarjolle leivoin myös vaniljabostonkakkua.

Äidiltäni sain ihanan orkidean! Tätä väriä minulla ei vielä ollut. Upeat kaksi vanaa täynnä nuppuja!

Itse itselleni ostin vielä äitienpäiväruusun, jonka istutan kesällä kukkapenkkiin. Viime vuonna mummultani äitienpäivänä saamani ruusu on lähtenyt tänä keväänä uuteen kasvuun talvehdittuaan talven kukkapenkissä. Ruusun vieressä kuvassa on uuteen kukkapenkkiin ostettu ihana enkeli, joka pitää sylissään pientä pupua. Enkeli saa vähän aikaa lämmitellä sisällä. Viereen kukkapenkkiin tulee myös pieni vesiputous, joka myös jo odottaa asennusta mutta siitä lisää sitten, kun saan uuden kukkapenkin perustettua. Nyt pitäisi alkaa etsiä kiviä... Vinkit otetaan vastaan!

Ruusukranssi

Maanantaina puutarhaostoksilla sain inspiraation nähdessäni tarjouksessa valtavan laatikon tekoruusuja. Uusi ovikranssi oli muhinut mielessä jo pitkään mutta siihen tarvittavat materiaalit olisivat tulleet maksamaan niin paljon, että odotin parempia ideoita. Nyt sellainen tuli. Kaupasta lähti mukaan myös uusi kuumaliimapistooli edellisen hajonneen tilalle. Tämä uusi olikin tosi hyvä. Kranssin pohjana on vanhan ovikranssin kehikko. Itse koristeet olivat jo kovasti haalistuneet ja kuluneet ja ne lähtivätkin helposti irti. Kiskoin ruusuista kukat ja lehdet irti ja liimasin ne kuumaliimalla mielivaltaisesti kiinni kranssipohjaan.

Oikein ihanaa ja värikästä vappua kaikille lukijoille!

Silkkipaperikukka

Tämän päivän Aamulehdessä (28.4.2014) oli niin herkullinen askarteluohje, että sitä oli ihan pakko kokeilla heti. Go with the flow, niinhän sitä sanotaan ja niinhän se meni. Ensimmäisen kukkasen jälkeen inspiraatio imaisi minut mukaani ja lopputulos näyttää tältä. 

Käytän tätä joko pöytäkoristeena tai sitten laitan eteisen sisäoveen ovikoristeeksi. Tulipahan käyttöä jo kauan sitten ostamilleni pikkuisille kakkupapereille, jotka sai halvalla niin oli pakko silloin ostaa. Tuttua?

Seuraavaksi ostan vähän lisää erivärisiä silkkipapereita ja teen muutaman kukan lisää PartyLiten itsemuunneltavaan somisteeseen koristeeksi. Sitä enennpitää kuitenkin vielä ostaa uusi kuumaliimapistooli, joka napsahti rikki tätä liimatessani.

Tässä vielä teillekin Aamulehdestä napatut ohjeet. Ja sitten vaan askartelemaan!

Hopea Toffee -pikkuleivät

Kaapissa oli Hopea Toffeeta ja tällaista siitä syntyi, kun inspiraatio valtasi leipojan.

Hopea Toffee -pikkuleivät

100 g voita tai margariinia

1 dl fariinisokeria

2 rkl vaaleaa siirappia (tai 1 rkl paksua lakritsikastiketta ja 1 rkl vaaleaa siirappia)

2 rkl kaakaojauhetta

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

40 g Hopea Toffee -karkkeja (n. 9 kpl)

Sekoita sähkövatkaimella yhteen pehmeä rasva, fariinisokeri ja siirappi. Sekoita kuivat aineet yhteen ja yhdistä rasva-sokeriin. Pilko karkit pieniksi palasiksi ja lisää taikinaan. Kumoa taikina alustalle ja jaa se kahteen osaan. Pyöritä taikinasta kaksi pellin mittaista tankoa. Nosta tangot pellille ja painele niitä sormin matalammiksi. Paista 175 asteessa 15-20 uunin keskitasolla. Anna vähän jäähtyä ja leikkaa vinoiksi paloiksi. Anna jäähtyä ja kovettua ennen tarjoamista.

Kukkapenkin reunukset vaihtoon

Muutama vuosi sitten perustimme meidän pihalle ison kukkapenkin ja reunusmateriaaliksi valitsimme turveharkon. Hieno, paksu, ruskea reunus, joka kruunaa penkin. Juu ei. Hyvin nopeasti turveharkon alkoi levitä nurmikkoa ja pian se olikin pihan parhaiten nurmettunut alue. Nurmikon nyppiminen irti harkosta oli täysin mahdotonta, koska se oli ehtinyt juurtua harkon sisään. Pidän kukkapenkin hyvässä kunnossa ja epäsiisti reunus ärsytti minua usean vuoden ajan. Muutama päivä sitten mieheni vihjaisi, että hänellä olisi vanhaa hirttä jäljellä jonkin verran. Tänään päätin yllättäen alkaa reunuksenvaihtohommiin. Varmistin ensin puhelinsoitolla, että hirttä tosiaan on ja mahdollisesti tarpeeksi. Hirret saapuivatkin samana iltana ja iltaan mennessä kukkapenkki oli vihdoin saanut arvoisensa reunukset. Hirttä oli lopulta juuri tarpeeksi reunoja varten. Vain tasoitussahauksesta tulleet palat jäivät jäljelle. Nyt vain kesää odottelemaan ja ihanasta kukkaloistosta nauttimaan.

Tässä vielä parasta antia rikkaruohojen kitkennässä.

Puutarhahommia, jippii!

Kevään ja kesän aikana blogiini alkaa ilmestyä myös puutarha-aiheisia postauksia, koska puutarha kuuluu niin vahvasti minun elämääni ja harrastuksiini keväällä ja kesällä. Olen viime vuosina ihan hurahtanut puutarhahommiin. Nyt jo aivot raksuttaa kovaan äänen, kun pyörittelen mielessäni uutta kukkapenkin paikkaa pihaamme. Meidän piha ei ole mikään älyttömän suuri mutta kuitenkin aivan riittävä ja mukavan kokoinen. Löytyy pari puuta, paljon norjanangervoja, muutama marjapensas, pieni mansikkamaa ja yksi iso kukkapenkki. Ei kun siis kaksi, koska minähän tein viime kesänä toisen. Taitaa se piha sittenkin olla aika iso, jos en muista kaikkia kukkapenkkejäkään. No ei vainkaan. Lisäksi on pari ruusupensasta ja viime kesänä istutettu alppiruusu, jonka kukkimista jännitän kovasti tänä keväänä. Etupihalla löytyy vielä yksi pieni lavakaulukseen rakennettu kukkamaa. 

Voin hyvin kuvitella, että lasten kasvettua isoiksi, meidän pihassa ei ole enää nurmikkoa ajettavaksi vaan pihan täyttää valtavat kukkaistutukset, puupatiot js koristekivikäytävät.

Tänään pääsin kitkemään kukkapenkit kevään ensimmäisen kerran. Ruohot ja voikukan lehdet lensivät kaaressa, mun innostuin. Olen monta kertaa nauranut, että ei taida olla ihan tervettä nauttia niin paljon siitä, että saa kiskottua voikukan juurineen irti!

Tässä hieman kuvasatoa tämän päivän puutarhakierrokseltani:

Viimeisessä kuvassa on viime vuonna äitienpäivänä mummulta saamani (ihan perusmarketissa myytävä) ruukkuruusu, jonka istutin kukkapenkkiin vähän niin kuin koemielessä. Kesän aikaan siitä kasvoi valtava ruusu, joka kukki aivan pakkasiin saakka. Tänä keväänä kävin raaputtamassa sen vartta ja huomasin, että sehän vihertää. Nyt ruusun on ilmestynyt uusia lehtiä ja se todellakin aikoo lähteä uuteen kasvuun. Uskomatonta!