perjantai 3. elokuuta 2012

Mekkotehtaan vähän-erilainen-Katariina

Olen jo pari kertaa miettinyt Mekkotehdas-kirjan tilaamista mutta en sitten kuitenkaan ole tilannut. Viime viikolla huomasin, että se oli Adlibriksessä tarjouksessa vain alle 19 euroa ja vielä ilman postikuluja, joten vihdoin tilasin sen. Kirja tuli eilen ja yllätyin, kuinka paksu se olikaan. Ainakin kaksi kertaa niin suuri kuin olin kuvitellut.

Kirjan kimppuun kävin heti tänään. Ensimmäinen kokeiluni oli Katariina-mekko. Olen nähnyt siitä kuvia eri blogeissa ja se on vaikuttanut kivalta. Olemme menossa sunnuntaina juhliin ja halusin tehdä (lähes) nelivuotiaalle uuden mekon sitä varten. Mekon, jolla voisi sitten juhlia omatkin synttärinsä vähän ajan kulutua. Kankaankin olin tilannut jo valmiiksi. Se on jonkinlaista puvillaa tai puuvillaseosta ja ostin sen Facebookin Kangashamstereilta. Tiedän sen olevan Jyskin kangasta mutta hitaana en tajunnut ostaa sitä sieltä, kun näin sen ensimmäisen kerran ja uusi versio on hieman erivärinen eikä niin vaaleanpunainen. Mutta hyvä, että sain sitä kuitenkin nyt metrin.

Kangas saapui maanantaina ja avasin innoissani kuoren esitelläkseni kankaan tyttärelleni. Olinhan tehnyt hienon valinnan, kun kankaassa on vaaleanpunaista ja pöllöjä, jotka ovat myös tyttären mielestä lintuja, toisin kuin papukaijat, jos muistatte... Tyttö katsoi kangasta ja totesi "kyllä mä vähän tykkään mutta en tykkää noiden pöllöjen ilmeistä". Täh!?! Mutta päätetty mikä päätetty, mekko tulisi silti siitä kankaasta.

No niin. Tänä aamuna levitin kaavapaperit ja kankaat lattialle ja leikkasin mekon osat. Katsellessani sitten osia, ihmettelin, että mites tämä hiha nyt sitten tällällailla... Juupa juu. Oli jäänyt yksi pieni sana kirjoittamatta kaavan yläreunaan. "Taite." Minulla olikin sitten hienosti kaksi hihan etupuolta. Onneksi kangasta oli vielä hyvin jäljellä ja sain leikattua hihat uudestaan ja tällä kertaa taitteen kanssa. Huolittelin kerralla kaikki kappaleet siksakilla ja siinä huolitellessani aloin katsella hihoja uudestaan, kun joku ei nyt kuitenkaan täsmännyt. Jes! Nehän olikin sitten leikattu väärään langansuuntaan ja näin ollen selkäpuolelta katsottuna pöllöt seisoisivat päällään. Niiden olisi kuulunut olla kaikkien sivuttain, hihan suuntaisesti. No mutta koska minulla oli leikattuna ne yhdet etukappalet, leikkasin nämä toisen kappaleet puoliksi ja yhdistin saumalla kaksi palaa yhteen, jolloin sain hihat, joissa sekä edestä että takaa katsottuna pöllöt seisovat omilla jaloillaan, suorassa. En voinut enää edes leikata uusia hihoja kankaasta, koska sitä ei enää riittänyt. Lopulta tämä ratkaisu on kaiken lisäksi aivan paras ja saumakaan ei erotu ollenkaan valmiissa vaatteessa.

Ihan ainut ongelma tuo ei vielä ollut. Kun piti ommella hihat kiinni kaarrokkeeseen eli mekon yläosan keskikappaleeseen, ompelin ne kaksi kertaa siten, että toisen kappaleen oikea puoli oli toisen kappaleen nurjaa vasten. Ensimmäisellä kerralla vielä varmuuden vuoksi ihan kahdella ompeleella kiinni, kun olin ensin jättänyt liian pienen saumavaran.

Lopulta mekko kuitenkin valmistui ja se on hieno! Pyysin jännityksellä tytön kokeilemaan sitä ja heti kun mekko oli hänen päällään, hänen silmänsä kirkastuivat ja hän sanoi "hei, minähän tykkään tästä". Ja voitte kuulkaa kuvitella, miten hyvältä tämän äidin sydämessä tuntui!



"Mää tykkään näistä hihoista!"





Tässä vielä muutama päivä sitten tekemäni hiuspannat, jotka menevät saman kuosisten mekkojen uusille omistajille. Mekoista tuli kuulemma Minni Hiiri -mekot ja nehän tarvitsevat siis tietysti rusettinauhat. Tällaisiksi visioin pannat jo päässäni mutta sitten satuin löytämään Ompele kaunista lapselle -kirjasta ohjeen vähän vastaavaan ja sovelsin sitä.




14 kommenttia:

  1. Tosi suloinen mekko, onneksi kelpasi kuitenkin.

    Hiuspannatkin on ihanat, täytyis itsekin tehdä meille semmoisia muutamat.

    VastaaPoista
  2. Kiva kangas ja niin ihana katariina

    VastaaPoista
  3. Katariina on niin kaunis malli, ihana kangas.
    Äidin paras palkinto kuuluu lapsen suusta :)

    VastaaPoista
  4. Katariina on kyllä vain niin ihana malli kankaasta kuin kankaasta! Minun viimeisimmässä Katariinassa kävi vähän samalla tavalla kankaiden kanssa, kun leikkasin hihat ja kaarrokkeet ilman taitetta. Ja kangas tietenkin oli lähes käytetty. Onneksi kuvio oli sellaista, että pystyin ompelemaan osat yhteen ja sain kuin sainkin mekon tehtyä. Saumoja ei valmissa mekossa huomaa lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että muutkin onnistuvat töppäilemään kaavojen kanssa. :) Saumoja ei tosiaan huomaa ollenkaan valmiissa mekossa.

      Poista
  5. Ihana, mulla on tätä kangasta odottamassa tuota mekentekoa, vaan taitaa kesä loppua ennen kuin saan aikaiseksi. Lippikset sain kyllä tytöille tästä tehtyä :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommenteistanne! Niitä on aina niin kiva lukea ja saada.

    VastaaPoista
  7. Mekko sopii tytölle kuin nenä päähän.

    Pikku-mummu

    VastaaPoista
  8. Ihanat pannat! <3
    Nyt jänskättää, miltä näyttävät tyttöjen päässä.
    Katsotaan alkuviikosta sopiva hetki noudolle.

    VastaaPoista
  9. Ihana mekko! Vaikeuksien kautta voittoon :)

    VastaaPoista
  10. Ihana mekko! :) Ja nuo pannat kyllä myös. :)

    VastaaPoista
  11. Ihana!! Kivat pannat myös. Pitäisköhän munkin jo kokeilla tuota Katariinaa??!

    VastaaPoista

Ihanaa, että jätät jäljen. Kiitos!