Lippiksiä

Saimme kutsut naapurin pojan 5-vuotissynttäreille ja halusin viedä itse tehdyn lahjan hänelle. Teki mieli kokeilla lippiksen tekoa sitä varten. Parit kaavat olen löytänyt mutta päätin aloittaa Nappikauppa Punahilkan ilmaiskaavalla. En raaskinut aloittaa testaamista lahjalippistä varten hankitulla farkkukankaalla, joten kaivoin laatikosta paksua raitapuuvillaa testiversiota varten. Vähän nämä vielä vaativat fiksausta mutta jälkimmäiseen eli farkkuversioon olen jo aika tyytyväinen.

Lippaa pidensin jo heti ennen kaavojen leikkaamista ja kuminauhakuja/hikinauha ei vielä kummassakaan onnistuneen täydellisesti mutta harjoitus tekee metsurin, kuten entinen opettajani tapasi sanoa. Näitä teen varmasti vielä lisää.

Tämän mallin päähän vähän isoja vielä nämä versiot.

Prinsessapapukaija ja muut hyvät selitykset

Ompelin tänään omasta mielestäni tosi kivan kesämekon esikoisellemme. Ajattelin, että kaikki meni juuri nappiin ja tyttö ihastuisi mekkoon heti. Malli on sama kuin yhdessä hänen lempimekossaan ja värikin oli kohdallaan. Mutta sitten tein ison virheen ja menin ompelemaan mekkoon papukaijan kuvan!

Mutta aloitetaan alusta: Mielessäni oli muhinut jo vähän aikaa ajatus kokeilla kesämekkoa, johon tulisi yläosaan kuminauharypytys. Kaava (jonka keksin omasta päästäni) ei voisi enää olle yhtään helpompi. Leikkasin noin 50x100 cm kaistaleen kangasta, käänsin ylä- ja alataitteet ja ompelin alalangalle puolattavaa kuminauhaa - kilometritolkulla - mekon yläosaan. Papukaijan kuva on puuvillakankaasta, jonka ostin Facebookin Kangashamstereilta. Kuva on kiinni kaksipuoleisella liimaharsolla ja suoralla ompeleella. Suunnittelin pujottavani ylätaitteeseen vielä ohuen kuminauhan mutta taite jäikin kivasti rypylle niin en laittanutkaan kuminauhaa. Olkaimet mittasin neidille sopivaksi.

Tyttö pyöri ympärillä ja kyseli, koska mekko on valmis ja kun vihdoin esittelin ylpeänä valmista mekkoa, neiti totesi: minä en tykkää papukaijoista! Että sillällailla... Keksin selittää, että tämä onkin sellainen prinsessapapukaija, jolla on papukaijojen prinsessakruunu päässä (heltta) mutta ei mennyt läpi. Pelkään pahoin, että mekko jää meillä käyttämättä. Tarvinnee alkaa miettiä sille uutta sijoituspaikkaa.

Onneksi minulla on tapana peittää
mallin kasvot, koska sovituskuvien
ilme on kaikkea muuta kuin tyytyväinen.

Työn alla.

Prinsessapapukaija ja "kruunu"

Kilometritolkulla alalangalle puolattavaa kuminauhaa...

Pöllöä

Tein toukokuussa vauvallemme pöllöhaalarit, joihin pöllökuoseja rakastava ystäväni ihastui ja pyysi minua tekemään samanlaiset hänen vauvalleen, joka on vielä syntynyt samana päivänä kuin meidän vauva. Toimitusaika oli jokseenkin pitkä mutta lopulta haalarit valmistuivat ja muuttivat uuteen kotiin.

Haalarin valmistumisesta hidastutti moni asia. Ensin piti tilata pöllökangas. En viitsinyt tilata sitä ihan heti, koska halusin miettiä jotain muutakin samaan tilaukseen. En ole nähnyt tätä kangasta missän muualla kuin Ompelun ihanuudessa, joka on muuten minun lempi nettikangaskauppa! Kun vihdoin sain kankaan, joka on siis collegea, minulla ei ollut neppareita. Kun sitten sain nepparit, ei ollut oikean väristä resoria. En halunnut laittaa ruskeaa resoria vaan joko limen/oliivin vihreää (tuon yhden pöllön väristä) tai sitten turkoosia. Kerran kävin sellaista jo etsimässä lähikangaskaupasta mutta en löytänyt. Löysin kyllä mieleistä monestakin nettikangaskaupasta mutten viitsinyt pelkkää resoria tilata. Lopulta kuitenkin tuli tarpeeksi tilattavaa taas kaupasta (muistaakseni jälleen Ompelun ihanuudesta?), jossa oli tuota resoria ja samalla sopivan värinen lanka ja sain vihdoin haalarit tehtyä.

Kaava on Ottobresta mutta muokkasin sitä niin, että siinä on nepparit vetoketjun sijasta ja lahkeissa resorit. Pitkillä resoreilla on kätevä säädellä haalarin pituutta vauvan kasvaessa. Yläosa on koon 74 haalarista mutta lahkeita muokkasin, ettei niistä tule resorin kanssa liian pitkät. Haalareiden uusi käyttäjä olikin kasvanut  huomasti sitten viime näkemän, joten onneksi päädyin kokoon 74 koon 68 sijasta.

Pitää muistaa ottaa kuva vauvoista vierekkäin, haalarit päällä. Supersöpöä!

Tämä kangas on aivan yli-ihanaa!

P.s. Sattui jälleen hyvä tuuri kankaiden "kohdistusten" kanssa.

Hellehaalari

Hellehaalari maatuskapuuvillasta.

Arviointivirheen vuoksi tilasin lisää maatuskakangasta yhdessä tilauksessani, vaikka ei olisi tarvinnutkaan mutta se on niin ihanaa, ettei yhtään haitannut. Olen vähän aikaa etsinyt sopivaa hellehaalarin kaava vauvalleni ja keksinytkin monta variaatiota jo mielessäni. Sitten eräs ystäväni pyysi lainaksi aiemmin bloggaamani samettimekon kaavaa ja samalla hän piirsi tämän haalarin kaavan. Aloin itsekin katsella sitä paremmin ja päätin kokeilla. Kaava on Ottobren (04/11) Country Cottage. Oikeasti haalari on pitkälahkeinen mutta onnekseni kangasta oli liian vähän ja "jouduin" tekemään lyhytlahkeisen version. Juuri sellaista olin oikeasti halunnutkin. Alkuperäisestä kaavasta poiketen tein myös lahkeisiin kuminauhakiristyksen, että ne pussittuisivat kivasti. Ja tästä tuli aivan ihana! Vauvakin ihastui haalariin heti, koska siinä on niin paljon katseltavaa ja kirkkaita värejä.

Haarasauma on neppareilla kiinni.

"Tissis"

Facebookin Ompeluelämää-ryhmässä on menossa villitys nimeltä Tissis. Tissis eli tissitunika/-mekko on Me&I:n kevään 2012 mallistossa olevan wallpaper-mekon tyyliin tehty mekko, josta jokaisella on oma visionsa. Minäkin halusin kokeilla.

Eräs ystäväni juuri vähän aikaa sitten ompeli itselleen "tissiksen", vaikka ei tiennyt tissis-villityksestä. Sain häneltä kaavat, jotka muokkasin S-koosta itselleni sopiviksi.

Tilasin Kangas-Mallan alennusmyynnistä viikko sitten harmaa-mustaa trikookangasta. Muistaakseni kangas oli vielä lievästi kakkoslaatua ja siksikin niin edullinen (8 e/metri - 20%) mutta mitään kakkoslaatuun viittaavaa en kyllä ole löytänyt. Tilatessani kangasta, tiesin, että se tulee itselleni mutta se, mitä siitä tekisin, oli tuolloin vielä avoimena.

Kangasta oli metri ja se riitti juuri ja juuri. Pääntien piti huolitella trikookaitaleella samaan tapaan kuin eilisessä prinsessamekossa mutta kangasta ei riittänyt edes siihen. Myös hihat oli pakko muokata lyhemmiksi, koska kangasta ei riittänyt niihinkään. Olisi voinut riittääkin, jos joku ei olisi mennyt leikkaamaan kahta saman puolen etukappaletta... No mutta olin tilannut jo valmiiksi mustaa resoria tuota kangasta varten ja siitä tuli jopa kivempi. Ja myös lyhyempiin hihoihin olen tyytyväinen.

Tämä ei varmasti jää minun viimeiseksi tissikseni. Sen verran ideoita on jo päässä, tekeminen oli hauskaa ja mekko on päällä aivan ihana! Haastankin kaikki nyt tissis-villitykseen mukaan!

Näin "paljon" jäi kangasta vielä jäljelle.

Prinsessan kimallusta

Tänään valmistin jotain ihanaa: PRINSESSAMEKON! Kävin eilen penkomassa Eurokankaan palalaareja mukaan tarttui vaaleanpunaista joustista, vaaleanpunaista trikoota, vaaleanpunaista kimallepaljettikangasta ja vauvalle raidallista velouria, joka on väriltään... ruskea-valkoraidallista. Niin ja pakalta ostin vielä tylliä. Vaaleanpunaista.

Jo ostaessa tiesin, että paljettikankaasta teen jonkun kivan prinsessajutun esikoiselleni mutta muuten suunnitelma oli hyvin avoin. Ostoksilta tultuani löysin postilaatikosta myös uuden Ottobrelehden, jonka olin tilannut. Ei siis uusin numero.

Tänään sitten nostin aamupäivällä kankaat esiin ja aloin pohtia. Selain myös tilaamani Ottobren ja löysin sieltä kivan näköisen mekon, joka oli prinsessatyylinen. Myös esikoiseni sanoi, että "tee äiti tuollainen". Päätin tehdän mekon yläosan sen mekon kaavalla ja alaosan freestylena. Lopulta mekossa ei kuitenkaan ole yhtään suoraa Ottobren kaavalla tehtyä osaa vaan kaikki on omasta päästäni. Takakappaleet muutin vetoketjullisista nepparillisiksi ja etukappaleenkin tein kahteen kertaan, kun alkuperäisessä olleet laskokset eivät muotoutunet trikoosta hyviksi, joten siinä meni sekin kaava. Kokeilin muuten ensimmäistä kertaa pääntien ja kädeteiden huolittelua trikookaitaleella ja niistä tulikin kivat. Nyt uskallan käyttää sitä myös seuraavassa projektissani. (Ehkä seuraavassa. Tai sitten se on sitä seuraava.)

Mekon alle tein vielä alushameen, jossa on parhaimmillaan viisi kerrosta tylliä.

Kuvissa yläosa näyttää valkoiselta mutta on siis vaaleanpunaista trikoota. Mekko saa ehkä vielä joskus jonkinlaisen vyön, koska siitä tuli vähän reilu leveydeltään.

Asiaan kuuluvan rekvisiitan kanssa.

On vielä pakko lisätä, että ruusut ovat prinsessan itsensä vaatimat. Hän näytti, että "laita tähän vielä ruusuja. Kolme. Tai neljä." Vaatimattomina päädyimme viiteen.

Kylläpäs viimepäivityksestäni on vierähtänyt ihan liian pitkä aika. Minulta jo kyseltiinkin, eikö haavikossa ole suhissut. Viikon aikana on ollut kaikenlaista ohjelmaa ja ompelu on vallan jäänyt. Eilen vihdoin pääsin Singerin varteen ja veivasin maatuskalakin, joka minulta tilattiin.

En vain jaksa olla rakastamatta tätä kuosia.

Vaaleanpunaisella vuorella.

Ompelutauon aikana olen kyllä tehnyt kortteja ja käynyt lempi askarteluliikkeessäni. Tässä jotain mukaan tarttunutta.

Servettejä.

Ihania vauva-aiheisia nauhoja.

Lisää nauhoja. Olen vähän nauhafriikki korttiaskartelussa.

Ja tässä osa ylläolevista materiaaleista valmiina kortteina.

Kortti kimaltelee ihanasti mutta valokuvaan
en saanut vangittua sitä samanlailla.

Energiaa ja yötunteja (kyllä, ei työ vaan yö) on kulunut myös kangashankintoihin. Tässä kahden lähetyksen kankaat. Facebookin Kangashamstereiden paketti jäi kuvaamatta mutta siinä tulleista kankaista tulette vielä taatusti kuulemaan.

Trikoota, resoria ja puuvillaa, mm. lisää maatuskaa.
Alarivin musta-harmaasta kankaasta saattaa vielä jonain päivänä
tulla jotakin minulle itselleni.

Vieläkö on villihevosia...

Tilasin jokin aika sitten hevoskuvioista fleeceä kolmevuotiaan fleecetakkia varten. Tilasin kankaan, vaikka sopivaa kaavaakaan en ollut vielä löytänyt. Ja kangasta tulikin tilatua aivan liikaa. Pari viikkoa sitten löysin vihdoin hyvät kaavat ja leikkasin kankaat valmiiksi. Ompelu kuitenkin jäi silloin tekemättä. Jotenkin ei millään jaksanut ja ulkonakin oli helteet, joten fleecetakin ompelu ei siinä kohtaa tuntunut innostavalta. Eilen mietin, mitä alkaisin seuraavaksi tehdä ja silloin päätin surauttaa heppatakin osat yhteen ja sehän olikin kivaa. Kaava on siis Ottobresta 1/11 mutta jätin taskut pois ja kokosin toisen takin ohjeella, joka oli myös samasta lehdestä. En halunnut risareunoja näkyviin, joten noudatin sellaisen takin ohjetta, jossa saumavarat tikattiin kiinni. Singer oli aika kovilla, kun se hakkasi neulaa neljän paksun fleecekerroksen läpi mutta yhtään neulaa ei katkennut! Kaikkein tiukimmat paikat pyöritin käsin. Lopputulokseet olen erittäin tyytyväinen. Tyttäreni vain ilmoitti heti takin nähdessään, ettei tykkää siitä, kun haluaisi vaaleanpunaisen ja heppatakin saa kuulemma lähettää kaverille. Sain kuitenkin puhuttua niin, että nyt takki on ihan kiva.

Täytyy erikseen taas vähän kahua tuota hienosti
vetoketjun yli jatkuvaa kuvaa.

Heppafleecen kanssa samaan pakettiin olin tilannut myös eristehuopaa patalappujen tekoa varten. Eilen sain sitäkin vihdoin kokeiltua ja suristelin kivat, pienet, maatuskakuvioiset patalaput. Kääntöpuoli on vaaleanpunainen.

Ja tässä vielä pari hattua, jotka tein lahjoiksi esikoisen kavereille. Kuvassa on kaksi samanlaista kääntöhattua eripäin.

Lisää tuttinauhoja

Tänään posti tuli poikkeuksellisen aikaisin ja kiiruhdi heti katsomaan, josko pakettini olisi vihdoin tullut. Ja kyllä, siellähän se oli postilaatin pohjalla. Kirjekuorellinen tuttinauhatarvikkeita. Niistähän piti tietysti heti ommella muutama valmiiksi ja koska uusia kankaita oli niin paljon, niin uusia nauhoja valmistui 13 kpl. (Kuvissa mukana pari vanhaa.)

Ja yhtään neulaa ei katkennut! Wau!

Tuttinauhoja nauhoista. Ensimmäinen kokeilu ja kivoja tuli.

Mukana pari tuttua edellisestä tuttinauhabloggaisustani.
Nämä kaikki menevät siis myyntiin. Meillä ei ole tarvetta ihan näin monelle.

Poikamaisia.

Tyttömäisiä

Poikamaisia ja tyttömäisiä.

Vahva ja pitävä lukko. Testattu on!