torstai 19. kesäkuuta 2014

Unelmien ruokapöytä!

Vanha ovi + kahdet ompelukoneen jalat = unelmien ruokapöytä! 



Tarina yhden unelman täyttymisestä

Me&i-myyjäntyöni tuo minulle mukavan mahdollisuuden saada tutustua erilaisiin koteihin ja sisustuksiin. Olen näiden kahden vuoden aikana nähnyt jos jonkinmoista upeaa kotia ja erilaista sisustusta. Jotkut ideat ihastelen paikanpäällä mutta toiset taas jäävät mieleeni kaihertamaan. Tämä oli yksi niistä tapauksista! Viime syksynä näin ensimmäisen kerran aivan upean pöydän, jossa oli kantena vanha ovi ja lasi. Kotiin tullessani vaahtosin miehelleni vain pöydän ihanuudesta ja aloin heti suunnitella meillekin sellaista. Osansa tästä pöydän ihailusta saivat myös lähimmät ystävät ja sukulaiset ja tietysti äiti. Silloin pöytä kuitenkin jäi vain suunnitelman asteelle mutta silti vahvasti mieleeni, sellaiseksi kaukaiseksi haaveeksi ja unelmaksi. "Joskus sitten kun..."

Keväällä pääsin jälleen tutustumaan yhteen uuteen kotiin ja sen valloittavaan sisustukseen. Astuttuani tämän kauniin talon eteiseen, en voinut olla huomaamatta uskomattoman kaunista ruokapöytää viereisessä huoneessa. Ennen kuin pystyin edes työntekoa aloittaa, piti minun päästä tutustumaan pöytään. Pöydän kantena oli taas vanha ovi ja lasi mutta jalkoina kahden vanhan ompelukoneen rautaiset jalat. Olin myyty!! Taas alkoi kotona sama vaahtoaminen tällaisen ruokapöydän ihanuudesta. Yhtäkkiä aloin bongailla jokapuolella erilaisia sivupöytiä, joissa oli ompelukoneen jalat. Niitä vain tupsahteli tielleni, kuin kiusaksi!

Pikkuhiljaa alkoi tapahtua, sain mieheni mukaani ja aloimmekin tosissamme suunnitella pöydän toteuttamista. Ensimmäinen vaikeus oli löytää rautaiset, mustat ompelukoneen jalat. Ja vielä kahdet! Selasin netin huutokaupat ja käytetyn tavaran myyntipaikat ja huomasin, että ompelukoneista pyydettiin aika korkeita summia ja usein niissä oli päällä toimiva kone. Olisi ollut sääli heittää toimiva kone hukkaan ja käyttää vain jalat. Jopa mummun ompelukone käytiin katsastamassa mutta siinä olikin puiset jalat. Hetkeksi lannistuin mutta ajattelin sitten kokeilla Facebookin voimaa. Kirjoitin kavereideni näkyville kysymyksen, jos jollakin olisi joutilaana vanhoja ompelukoneen jalkoja. Samana iltana minulla oli jo toiset jalat kotona ja toisetkin sovittuna. Uskomatonta! Kiitos te, jotka tunnistatte tästä itsenne! Olin nyt upeiden Kayserin ja Husqvarnan jalkojen omistaja!

Seuraava etappi oli Nekalan rakennustori Tampereen Nekalassa. Siinä vasta paikka, jossa jokaisen vanhasta rakennusmateriaalista kiinnostuneen on käytävä! Rivissä oli kymmeniä ovia, joista valikoimme mielestämme parhaan. Ostohetkellä vielä hieman emmin valintamme, koska kyseinen ovi oli jopa vähän liian hyvässä kunnossa kiiltävän maalipintansa vuoksi. Ostimme kuitenkin sen.

Sitten oli vuorossa oven tarkka mittaaminen ja lasin tilaaminen. Onneksemme miehelläni oli tuttu lasitoimittaja, jonka kautta lasi hoitui kätevästi kotiin saakka. Ennen pöydän kasaamista piti vielä pestä jalat ja hitsata polkumekanismit jumiin turvallisuussyistä. Tästä kiitos mieheni sedälle! Meinasin maalata jalat kiiltävän mustiksi mutta onneksi muutin mieleni ja jalat jäivät täysin alkuperäiseen kuntoonsa, koska ne olivat niin hyvässä kunnossa.

Ovesta poistettiin mieheni toimesta vielä saranat ja lukon kieleke "jumitettiin" oven sisään. Kun koitti pöydän kasauspäivä, kävin autotallissa suomassa ovelle vielä viimeisen silmäyksen ja samalla inspiraatio valtasi mieleni. Edelleen se näytti mielestäni liian hyväkuntoiselta, joten jotain oli tehtävä. Hain tytöt mukaani ja aloimme yhteistuumin kuluttaa pöytää. Minä hakkasin vasaralla maalia säröille ja yhdessä viisivuotiaani kanssa raaputimme sitä ruuvimeisselillä pois. Saimme esiin valtavan kauniita pintoja ja kuluneita kohtia oveen. Kermanvalkoisen maalin alta paljastui ihania vanhoja pintoja, kuten mintun vihreä ja harmaa maalikerros.

Sen päivän iltana söin iltapalani täydellisen ruokapöydän äärellä omassa ruokailuhuoneessamme. En voi lopettaa pöydän ihailua. Olen täysin myyty ja rakastunut!

Pian pöytä saa ympärilleen vielä uudet tuolit. Niistä on luvassa kuvia hieman myöhemmin.



Tässä vielä muutama kuva ennen lasin asettamista.


8 kommenttia:

  1. Pöytä on vielä upeampi livenä. Hienosti toteutettu! Tuolit vielä korostavat kokonaisuutta. Miten onkaan aikanaan nähty vaivaa, että on saatu kestävää ja kaunista puusta ja raudasta.

    Pikku-mummu

    VastaaPoista
  2. Ihan mieletön! Haaveilen samanlaisesta. Bongasin sen tällasesta blogista http://annalillemor.blogspot.fi/2013/11/vanhoista-ovista-poyta.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen kovin tykästynyt tähän jo itsekin. :) Hieno pöytä tuossa linkissäsi ja erityisesti silmääni pisti pöydän ympärillä olevat ihanat tuolit. Huomasitko, että lisäsin lisää kuvia tänne? :) http://haavikossasuhisee.blogspot.fi/2014/06/lisaa-kuvia-poydasta.html

      Poista
  3. Ihana pöytä! <3 Olisinkin kysynyt mistä lasi on hankittu? Itse asun Tampereella ja nyt on pienemmän pöydän tuunaus käynnissä :) Mietin mistä hankkisin lasin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Lasi on tilattu mittatilauksena tuttavan kautta. Hän tuo laseja maahan. Tampereen seudulla on tietämäni mukaan ainakin kolme lasiliikettä, joista saa pöytään laseja. Valitettavasti en muista niiden nimiä. Yksi taisi olla Aki-lasi tms.

      Poista

Ihanaa, että jätät jäljen. Kiitos!