perjantai 5. syyskuuta 2014

Luumu-ananasmarmeladi ja timanttikukkia

Hui kuinka kauan edellisestä kirjoituksesta on aikaa! Tämä elo-syyskuun vaihde on sellaista murrosaikaa, kun ei ole enää aivan kesä muttei ihan syksykään. Puutarhaintoni vähän lopahtaa aina tähän aikaan, kun en viihdy pihalla enää kylmillä ilmoilla. Kukat kuitenkin jatkavat kukintaansa ja niitä on ilo ihailla.

Pienen perheomenapuumme omenat kypsyivät ja pääsivät mukaan omenahilloon, johon sain kaveriltani lisää omenia. Luumupuu tuotti ensimmäistä kertaa satoa. Tämä puu on muuttanut aivan pienenä versona meidän pihaan isän entisen talon pihalta useampi vuosi sitten ja koskaan se ei ole edes kukkinut. Tänä keväänä leikkasin siitä ison oksan poikki yhdessä pienempien oksien kanssa ja laitoin sen vesiämpäriin puun viereen. Oksa kukki yhdessä puun kanssa ja ilmeisesti ne pölyttivät toisensa. Nyt loppukesästä huomasin myös, että oksaan on kuin onkin kehittynyt juuren alkuja!

Tänään kävin keräämässä luumusadon. Sitä oli litran verran. Tämän puun luumut ovat todella maukkaita ja makeita mutta harmikseni sekä minä että esikoiseni olemme allergisia niille raakana. Hillona voimme niitä syödä ja löysinkin Dansukkerin sivuilta herkullisen kuuloisen luumu-ananasmarmeladiohjeen. Valmiin marmeladin maku muistutti hassusti todella paljon omenahilloa. Erittäin hyvää, vaikkakin aika makeaa.

Luumu-ananasmarmeladi

5 dl kuorittuja, kivettömiä, tuoreita luumuja
Ananasmurskaa (ananasta 350 g)
160 g hillo-marmeladisokeria (minä käytin hillosokeria)
Kanelia tai kanelítanko
1 tl vaniljasokeria

Kuori luumut ja poista kivet. (Minä kuorin luumut kalttaamalla. Ensin luumut astiaan ja kiehuvan kuumaa vettä päälle. Noin puolen minuutin päästä luumujen kuoret alkavat jo irrota ja silloin niistä kaadetaan kuuma vesi pois ja luumut kaadetaan jääkylmään veteen ja siitä lävikköön. Kuoret irtoavat kuin itsestään tämän jälkeen.)

Laita luumut, valutettu ananasmurskaa, sokeri, kaneli ja vaniljasokeri kattilaan ja keitä noin viisi minuuttia. (Itse tosin keitin paljon kauemmin, että luumut olivat varmasti kypsiä.)

Anna jäähtyä ja purkita. Marmeladi kiinteytyy jääkaapissa.



Marmeladi oli erityisen hyvää vaniljajäätelön kanssa.

Tänä keväänä harjoittelin kasvien esikasvattamista siemenistä ja tämä timanttikukka sattui olemaan yksi testikappaleistani. Taimet pääsivät ruusupenkin reunaan ja olin jo luopunut toivosta, että ne kukkisivat. Nyt ne ovat kuitenkin täynnä nuppuja. En pidä keltaisista tai oransseista kukista mutta tämä on kyllä hieno! Täytynee siis ostaa ensi kesäksi sittenkin lisää. Kukka on halkaisijaltaan noin kymmenen senttiä, jos ei enemmänkin.

2 kommenttia:

  1. Hei,

    ihana resepti luumuja varten. Meillä luumut ovat jotenkin mysteerisesti aina huvenneet, mutta ehkä joskus saan niistä vielä marmeladia. Nuo timanttikukat ovat aivan meidän puutarhan värisiä, joskin niitä varten pitäisi kyllä olla arvoisensa paikka. Tämä kukka on ehdottomasti korvan takana sitä päivää odotellessa.

    Maiju

    VastaaPoista
  2. Noi kukat on kyllä upeita. :)

    VastaaPoista

Ihanaa, että jätät jäljen. Kiitos!