lauantai 16. kesäkuuta 2012

Karvinen ja lisää maatuskoja


Edellisestä päivityksestä on ehtinyt kulua jo useampi päivä mutta en suinkaan ole ollut ompelematta. En kuitenkaan ole uskaltanut julkaista projektiani ennen tätä päivää. Vietämme huomenna 5-vuotishääpäivää ja tein miehelleni lahjaksi tyynyn. Tämä saattaa kuulostaa tosi hassulta mutta sen taustalta löytyy tarina. Mieheni sai vuosia - vuosikymmeniä - sitten tyynyt, jossa on Karvisen kuva. Hän muisteli tänään, että tyyny on ollut hänellä ainakin kaksikymmentä vuotta. Tyyny on ollut aina sängyssämme ja ollut kätevä mm. hyvän lukemisasennon saamiseksi. Nyt tyyny on kuitenkin niin kulunut, että se on tullut tiensä päähän - ainakin meidän sängyn osalta. (Se siirtyy ilmeisesti autotalliin.) Sänky ja mieheni ovat olleet muutaman viikon ilman Karvistyynyä, joten ajattelin, että siinä olisi kiva hääpäivälahjaidea.

Ensin suunnittelin tekeväni jonkun erilaisen kuvan tyynyyn ja eri värisen tyynyn mutta lopulta päätin tehdä mahdollisimman täydellisen kopion vanhasta. Jäljensin leivinpaperin läpi kuvan vanhasta tyynystä ja loin sen uudestaan. Alkuperäisessä tyynyssä kuva on painettu ja se on molemmilla puolilla tyynyä mutta tässä uudessa versiossa se on aplikoituna vain toiselle puolelle.

Aplikoin kuvaa useampanakin iltana ja päivänä. Oman lisähaasteensa toi se, että en voinut tehdä sitä tietenkään mieheni läsnä- tai hereilläollessa mutta en myöskän hieman alle 4-vuotiaan tyttäremme nähden, sillä salaisuus olisi pysynyt salaisuutena sen jälkeen noin minuutin. Sattumalta vielä mieheni, joka yleensä menee aikaisin nukkumaan, valvoikin juuri tällä viikolla pidempään lähes jokaisena iltana, joten useampi vuorokausi on vaihtunut tätä tyynyä tehdessä.

Ilman ongelmiakaan en tietenkään selvinnyt. Kun olin saanut kuvan aplikoitua niin, että vain kuvan reunat olivat ompelematta, silitin kuvan kiinni tyynyliinaan ilmeisesti vähän liian kovalla lämpötilalla, koska yhdestä kohtaa lanka suli ja jäi kiinni silitysrautaan. Ikinä ennen ei ole kyllä sellaista käynyt! Onneksi alue oli pieni ja sain sen ommeltua uudestaan niin, ettei sulamista enää huomaa.

Oikeastaan ainoa harmitus, joka jäi, on se, että unohdin tehdä Karviselle ohimokarvat. Se on kuitenkin niin pieni asia, että olen jo unohtanut sen. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen.


Valmiina ennen täytteitä.

Ja täytteiden kanssa.

Asettelua.
Ja suunnittelua.

Ääriviivoja vaille aplikoituna. Alla tyynyliina kappaleet.
Sulanut lanka.

Tässä uusi ja vanha vierekkäin.


Julkaisinkin jo aikaisemmin vanhemmalle tyttärelleni tekemäni hatun. Yritin etsiä myös vauvallemme hattua kaupoista mutta en löytänyt mieleistä, joten päätin kokeilla sitäkin itse. Maatuskapaidasta oli jäänyt ihanaa kangasta vielä jäljelle ja reunaan ostettua vaaleanpunaistakin oli vielä. Minulla oli kaavat vain 1-3 -vuotiaan ja 3-5 -vuotiaan hatun kaavaan, joten 0-vuotiaan hatun kaava oli sovellettava. Siihen tarvittiin jonkin verran arviota, mittaamista, laskemista ja hyvää tuuria mutta lopputulos on mielestäni eittäin hyvä. Kaavat istuvat täydellisesti. Hatun kaavan muuttaminen ei ole ihan yksinkertaista, koska kuusiosaisen pääosan tulee sopia kaksiosaiseen lieriin juuri oikein tai muuten kangas ryppyyntyy.

Lakin ompeleminen sujui sinänsä ongelmittaa mutta ilmeisesti klo 23-01 ei ole paras aika ompelemiselle ja kappaleiden asettelulle, kuten kuvista näkyy... Kun lause "aseta kappaleet oikeat puolet vastakkain" on ohjeen vaikein kohta (kahteen kertaan!), kannattaa mennä nukkumaan.



Vauvan lakkiin ompelin kiinni nauhat, ettei se putoa päästä.
Lakki ei tämän jälkeen ole enää käännettävä mutta juuri näin halusinkin.


Hääpäivälahjaksi mieheltäni sain ihanan orkidean! Keskusta on kauniin oranssi.


5 kommenttia:

  1. susta on tullut nopeasti etevä ompelija ja aplikoija tosi nopeasti! mahtavaa!

    VastaaPoista
  2. Ja taas kummitusta hymyilyttää...hyvää hääpäivää Teille!!Olet kyllä ahkera ompelija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nyt hymyilyttää minuakin. Kiitos. :)

      Poista
  3. Onnea hääpäivän johdosta♥

    Tyyny on oikein hieno ja hattu suloinen.

    VastaaPoista

Ihanaa, että jätät jäljen. Kiitos!