maanantai 31. joulukuuta 2012

Kirjoneulemekko vauvalle


Rakastan neulemekkoja. Nelivuotiaani sai joululahjaksi todella kauniin, punaisen neulemekon (Lindex).  Jostain syystä en vain itse malta ostaa neulemekkoja kaupasta, koska ne ovat yleensä vähän hintavampia. Onneksi niitä voi saada lahjaksi.

Minulla ei ollut mitenkään tarkoitus löytää 11-kuiselleni neulemekkoa, kun eksyin torstaina ensimmäistä kertaa kunnolla Drops designin nettisivuille ja rupesin selaamaan ilmaisia neulemalleja. Niitä olikin ihan satoja siellä. Olen vielä pulassa niiden kaikkien ihanien ohjeiden kanssa, jotka haluan heti päästä toteuttamaan.

Ensimmäisten ohjeiden joukossa silmiini osui aivan ihana kudotun mekon ohje. Kirjoneule ei ole ollenkaan minun juttuni enkä ole koskaan onnistunut siinä hyvin. Oikeastaan en ole juurikaan ikinä tehnyt kirjoneuletöitä. Varmaan juuri edellä mainitsemastani syystä... Mekon ohje oli kuitenkin niin ihana, että minun oli ihan pakko kokeilla sitä. Sopivaa lankaa ei tietysti ollut varastossa mutta onneksi perjantaina sain mieheni lankaostoksille kauppareissun yhteydessä. Täysin ohjeen mukaista lankaa en lähtenyt edes etsimään vaan päätin kutoa mekon Novitan Nalle-langasta. Ettei mekosta tulisi aivan väärän kokoinen (koska lanka ja puikot olivat paksumpia kuin ohjeessa), kudoin mekon 6/9-kuisen silmukkamäärillä mutta 12/18-kuisen mitoilla. Näin sain kuviot täsmäämään ilman suurempia säätämisiä. Kolme iltaa ja vähän myös päivää siinä meni ja vihdoin tämä ihanuus on valmis.

Oli todellinen sattuma, että olin ostanut pienen kasan erilaisia nappeja syksyllä ihan muita töitä varten mutta ne työt on jäänyt tekemättä. Nyt kaivoin pussin esiin ja sieltä löytyi kaksi ihanaa, punaista, sydämen muotoista nappia. Aivan täydellisiä tähän mekkoon. Valkoisetkin olisi ollut tarjolla mutta valitsin punaiset.

Täysin ongelmitta mekon kutominen ei tietenkään voinut sujua, koska kodottuani 8 cm helmakirjailun jälkeen, huomasin kuviossa virheen. Olin kehittänyt kirjailun sekaan yhden lisäsilmukan, joka siirsi kirjailua yhdellä silmukalla noin 1/4 matkalta koko helman ympäryksestä. Luonto ei antanut periksi purkaa työtä sinne asti, joten otin virkkuukoukun esille ja pudotin silmukat yksitellen alas ja nostin uudestaan ylös niin, että lopputulos oli oikeanlainen.

Olen aivan rakastunut tähän mekkoon!



(Vauvalla on kuvissa kädessään hänen lempijoululahja eli xylofonin (miten se sitten kirjoitetaankaan) soittokeppi eli malletti(?). Xylofoni on lempilahja mutta tuo keppi on siinä se paras juttu.)


13 kommenttia:

  1. Kyllä se onkin ihana! Toivottavasti ranteesi kesti? Kirjoneuleet ei multa onnistu, tyydyn siis pitseihin ja palmikoihin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ranne on nyt kestänyt hyvin kutomista. Ei ole kipeytynyt ollenkaan sen jälkeen kun silloin parani. Hassua mutta hyvä niin. Pitseihin ja palmikoihin minäkin olen aina keskittynyt mutta nyt rohkenen kyllä yrittää jotakin muutakin kirjoneuletta, kun tämä onnistui niin hyvin. Mekko joustaakin hienosti, joten olen ilmeisesti saanut taustapuolen langat hyvin kulkemaan mukana.

      Poista
  2. Voi apua miten suloinen mekko!!!

    VastaaPoista
  3. Niin ihana! Oot sä kyllä taitava. :)

    - Hanna H.

    VastaaPoista
  4. Toi mekko on kyllä tosi ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lähdenpä etsimään uutta ohjetta. ;)

      Poista
  5. Todella kaunis mekko!!
    Itsekin olen dropsia selaillut ja siellä on ihan liikaa ihania malleja. Lopputulos on se että aina kun löydän jonkun minkä haluan tehdä niin tulee esiin seuraava ja seuraava ja mitään niistä en ole saanut aloitetuksi... Täytyisi varmaan ostaa valmiiksi useampia erilaisia lankoja että ei sen takia aloitus siirtyisi, puikkoja löytyykin joka kokoa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Ja tuo on ihan todellinen ongelma tuon sivuston kanssa. ;) Mulla on hirveä määrä lankoja mutta koskaan ei ole tarpeeksi siihen, mitä haluaisi alkaa tekemään.

      Poista
  6. Ihan ylisöpöjä mekkokuvia!!

    Pikku-mummu

    VastaaPoista
  7. Ihan ylisöpöjä mekkokuvia!!

    Pikku-mummu

    VastaaPoista

Ihanaa, että jätät jäljen. Kiitos!